Turun Sanomat 30.9.2008
Historian julkista käyttöä tutkittava
Ari Niemen kolumnissa ”Monen dokumentin dosentti” (TS 25.9.) annetaan ymmärtää, että minun tai muiden tutkijoiden tulkinnoissa historiaa voitaisiin käännellä miten tahansa. Yleensä uusien tulkintojen syntyyn liittyy kuitenkin tutkimuksellinen tausta ja kehittely. Nykyisin tutkitaan myös yhä enemmän sitä, mihin ja miksi historian tulkintoja tarvitaan ja miten niitä käytetään.
Virossa vahvasti liioiteltua ja vääristeltyä tulkintaa ”neuvostomiehityksestä” käytetään vähemmistön sortamiseen. Kuten pitkäaikainen TS:n kirjeenvaihtaja Leena Hietanen muotoilee, Viron miehitysmyytti on kiihotusta kansanryhmää vastaan. Sillä on psykologinen funktio: vähemmistöstä halutaan tehdä epäluotettava valtaväestön silmissä ja heille yritetään valaa jo lapsesta saakka heikko itsetunto. Heitä syytetään miehittäjiksi ja kyydittäjiksi, siis väkivallantekijöiksi. Jopa sotilastukikohdan entinen siivooja saa kuulla olevansa ”sotilaseläkeläinen” eli miehittäjä.
Ari Niemi voi vitsailla ”historian tulkinnoilla”, mutta asia on silti vakava. Kysymys on sortopolitiikasta. Miehitysmyytin julkinen käyttö on hyvin kaukana siitä, mitä todella tapahtui Viron liittyessä Neuvostoliittoon. Tästäkin on paljon uutta suomalaista ja virolaista tutkimustietoa. Martti Turtola ja Magnus Ilmjärv ovat hyvin yksiselitteisesti todenneet, että kysymys ei ollut miehityksestä. Jostakin syystä kukaan ei ollut halukas puolustamaan Konstantin Pätsin seisahtunutta hallintoa, Viron armeijaa ei koskaan tarvinnut edes riisua aseista.
Mutta Viron miehitysmyytin kiistäminen ja Viron rikollisen apartheid-politiikan tuomitseminen eivät mitenkään tee tyhjiksi neuvostovallan tekemiä ihmisyyden vastaisia rikoksia. Niistäkin on puhuttava, kuitenkin liioittelematta. Esimerkiksi ”kyydityksistä” on puhuttu vahvasti liioittelemalla. Monelle vuoden 1941 kyyditys eli joukkokarkotus merkitsi pelastusta, kuten puolelle Viron juutalaisista. Jopa natsit kirjoittivat, että neuvostovalta pelasti puolet Viron juutalaisista Venäjälle. Viron holokaustissa loput Viron juutalaisista tapettiin, asialla olivat virolaiset vapaaehtoiset.
Johan Bäckman
Dosentti, Helsingin yliopisto
Vastaus Harri Raitikselle
Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Harri Raitis ottaa kantaa Pronssisoturi-kirjaani toistamalla myyttejä Viron "neuvostomiehityksestä". Vihamieliseen valtaukseen viittaava miehitys-sana on väärä, sillä neuvostototukikohdat perustettiin Viroon kahdenvälisten sopimusten perusteella. Kesäkuussa 1940 Postimees-sanomalehti otsikoi: "Neuvostoliiton uusien osastojen saapuminen Viroon alkoi. Kaikki on sujunut rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä".
Suoranaisen väärän tiedon Raitis esittää väittäessään, että Viron armeija riisuttiin aseista. Kun Viro liittyi Neuvostoliittoon kesällä 1940, Viron armeija jäi aseisiin ja suurin osa sen upseeristosta ja aliupseeristosta virkoihinsa. Vangitsemisiin ryhdyttiin vasta Saksan hyökättyä. Punaiseen Armeijaan liitetty Viron armeija jatkoi elämäänsä melko itsenäisenä ja vapautti Viron natsimiehityksestä syksyllä 1944.
Raitis viittaa kesän 1941 joukkokarkotuksiin eli "kyydityksiin". On totta, että suuri joukko ihmisiä siirrettiin sodan jaloista Venäjälle. Se oli oikea ratkaisu sodan kynnyksellä. Jokainen valtio puhdistaa sodan uhkan alla rintamalinjansa epävakaista elementeistä. Sitä paitsi moni virolainen pelasti tällä tavoin nahkansa. Venäjälle pelastautuivat niin Georg Ots kuin Lennart Merikin, joista emme ehkä muutoin olisi kuulleet mitään. Myös puolet Viron juutalaisista pelastettiin Venäjälle. Presidentti Konstantin Päts vietiin salonkivaunussa Leningradiin illalliselle hotelli Astoriaan ja sieltä Ufaan, missä perheelle annettiin kotiapulainenkin. Ylipäällikkö Laidoner vietiin perheineen Penzaan. Siellä perheelle annettiin lukaali valtion laskuun ja kenraalille maksettiin eläke. Kyyditys ei siis merkinnyt varmaa kuolemaa, suorastaan päin vastoin.
Viron nykyisen valtion olemassaolo perustuu "miehitysmyytille". Sitä käytetään Viron venäläisen vähemmistön poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen aseman heikentämiseen. Venäläiset leimataan "miehittäjiksi", vaikka monilla venäläisillä suvuilla ja perheillä on Virossa vuosisatainen historia. En voi muuta kuin ihmetellä Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtajan heikkoa ja vanhoihin klisheisiin pohjautuvaa historiantuntemusta.
Johan Bäckman
Dosentti
Helsingin yliopisto
14 kommenttia:
Copy Paste- Herra Bäckman jatkaa Viron parjaamista, vastaamatta alla oleviin kysymyksiin lupauksistaan huolimatta:
minta71 sanoi...
Toistan kysymykseni vielä kerran:
Miksi Bäckman ei kommentoi tätä? Jäikö argumentit kesken?
Puhut Viron Apartheid-politiikasta, ja suoraan sanoen en jaksa ymmärtää, mitä tarkoitat. Ensinnäkin - kuten mainitsin yllä, suurin osa kansainvälisen oikeuden asiantuntijoista ovat yhtä mieltä siitä, että Viro ja muut Baltian maat nimenomaan miehitettiin 1940. Sama koskee länsimaalaisia historian tutkijoita, joitain harvoja poikkeuksia (esm. Turtola, Ilmjärv) lukuun ottamatta. Eli hieman kärjistäen voisi sanoa, että Viron, Latvian ja Liettuan tulkinnat vuoden 1940 tapahtumista ja neuvostoajasta vastaavat yleistä käsitystä tapahtumien kulusta lännessä ja että teoria "vapaaehtoisesta" liittymisestä/alistumisesta" nauttii laajaa suosiota miltei vaan ja ainoastaan Venäjällä, Valkovenäjällä ja joidenkin harvojen Venäjän kanssa sympatisoivien länsimaalaisten tutkijoiden/journalistien keskuudessa. Tässä esm. Turtola voisi väittää, että lännen mielipiteet perustuvat pakolaisvirolaisten keskuudessa vallitsevaan "myyttiin" miehityksestä, mutta tämä väite tuskin enää tänä päivänä pidä paikkaansa -
olettaisin, että esimerkiksi Euroopan Ihmisoikeusistuin on kuullut muitakin kuin emigranttivirolaisia.
Näin siis herää kysymys miksi ihmeessä Viron hallituksen olisi tulkittava historialliset tapahtumat maassa YLEISESTÄ käsityksestä poikkeavalla tavalla vain sen takia että rouva Hietanen, herrat Bäckman, Ilmjärv ja Turtola sekä Venäjän hallitus ovat ko. tulkinnan kanssa eri mieltä??
21. syyskuuta 2008 13:27
minta71 kirjoitti...
Jatkan ym. pohdintaa.
Bäckman ja Hietanen syyttävät Viroa (ja Latviaa) Apartheidpolitiikasta. Ensinnäkin, he eivät tunnu ymmärtävän, mitä Apartheidilla todella tarkoitetaan, koska jos ymmärtäisivät, he tuskin rinnastaisivat Viroa ja Latviaa Etelä-Afrikkaan. Toisaalta, Bäckman ja Hietanen eivät näytä huomanneen, että Viron ja Latvian kansalaisuuslait (toisin kuin Etelä-Afrikan Apartheidpolitiikka konsanaan) ovat saaneet sekä ETYJ:in että Euroopan Neuvoston hyväksynnän, vaikka Viron ja Latvian vähemmistöpolitiikkaa onkin välillä arvosteltu muutoin.
On siis olemassa kaksi vaihtoehtoa:
a) ETYJ ja EN eivät ymmärrä kansainväliestä oikeudesta tarpeeksi,jotta pystyisivät antamaan oikeudenmukaisia lausuntoja yksittäisten maiden ihmisoikeustilanteesta b) Bäckman ja Hietanen eivät ymmärrä kansainvälisestä oikeudesta tarpeeksi, jotta pystyisivät antamaan oikeudenmukaisia lausuntoja yksittäisten maiden ihmisoikeustilanteesta. Kukin tehköön tässä omat johtopäätöksensä.
Venäläisten väitteet ETYJ:in, Euroopan Neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoluellisuudesta kuulustavat lähinnä huvittavilta- mikäli tuomioistuin ratkaisee venäläisvähemmistöjen hyväksi, sitä ylistetään Viron ja Latvian venäjänkielisessä lehdistössä, mutta kun se ratkaisee Viron tai Latvian hyväksi, se on yhtäkkiä melkein "fasistien kätyri". ETYJ:ihin viitataan aina ahkerasti, mikäli järjestön antama lausunto patistaa Viroa ja Latviaa parantamaan vähemmistöjen oikeuksia, mutta auta armias, mikäli venäjänkielisen lehdistön tietoon tulee ETYJ:in lausunto, jossa esm. ilmaistaan tyytyväisyyttä ihmisoikeustilanteen kehityksestä Virossa....
Bäckmanilla ja Hietasella on toki oikeus olla vallitsevan asiantuntijakäsityksen kanssa eri mieltä ja esittää omia mielipiteitään, mutta surullista on, että he näihin vahvasti yleisestä linjasta poikkeaviin äärimielipiteisiin vedoten heristelevät Baltian maille sormea ja jatkavat näiden parjaamista.
29. syyskuuta 2008 13:09
Johan sanoi...
Vastaan mielelläni, mutta kirjoituksenne on hyvin rönsyilevä kokonaisuus, jossa on myös pelkkiä ilmoitusluonteisia väitteitä. Voisitteko muotoilla kysymyksenne uudelleen esim. noin viideksi kysymykseksi, joissa samat asiat ovat, niin vastaan niihin mielelläni blogissani.
29. syyskuuta 2008 21:55
minta71 sanoi...
Muotoilen kysymykset yksinkertaisesti:
1) millä perusteilla katsot pystyväsi paremmin arvioimaan ihmisoikeustilannetta Baltiassa kuin ETYK ja EN?
2) mikäli ETYK ja EN ovat väärin perustein katsoneet Viron ja Latvian kansalaisuuslait olevan linjassa kansainvälisen oikeuden asettamien ehtojen kanssa, niin he lienevät myös väärässä venäläisvähemmistöjen etuja puolustavissa lausunnoissaan, eikö vain? Tai sinäkö päätät milloin he ovat oikeassa ja milloin eivät?
3) Miksi ihmeessä Viron pitäisi tulkita v. 1940 tapahtumat täysin yleisestä (kansainvälisen oikeuden ja historiantutkijoiden enemmistön) poikkeavalla tavalla vain sen takia että Bäckman, Hietanen ja Venäjän hallitus, toisin sanoen häviävän pieni vähemmistö, on asiasta eri mieltä?
30. syyskuuta 2008 4:03
minta71 sanoi...
Kysymys4)
Bäckman väittää Venäjän olevan maailman demokraattisin maa. Valtiotieteilijänä voin ilmoittaa hänelle suoraan, että mikäli sovellamme mm. Helsingin yliopistossa ja muualla tieteellisessä maailmassa yleisesti käytetyt demokratiakriteerit, niin väite ei valitettavasti pidä paikkaansa. Tähän Bäckman saattaa väittää, että demokratiakriteerit eivät sovellu Venäjään. Ok, no, mutta miksi ne sitten soveltuisivat Viroon?
1) millä perusteilla katsot pystyväsi paremmin arvioimaan ihmisoikeustilannetta Baltiassa kuin ETYK ja EN?
- En ole yrittänytkään arvioida ihmisoikeustilannetta Baltiassa. Arvioin tämän hetken tilannetta Virossa, joka on todella huono. Viro on päästetty EU:n jäseneksi, joten sen ihmisoikeustilannetta ei tarpeeksi monitoroida tällä hetkellä. Siksi tarvitaan esim. Leena Hietasen kaltaisia rohkeita journalisteja, jotka jättävät nimensä historiaan. Sillä, mitä ETYJ tai EN mahdollisesti ovat joskus sanoneet Virosta, ei ole nyt mitään merkitystä.
2) mikäli ETYK ja EN ovat väärin perustein katsoneet Viron ja Latvian kansalaisuuslait olevan linjassa kansainvälisen oikeuden asettamien ehtojen kanssa, niin he lienevät myös väärässä venäläisvähemmistöjen etuja puolustavissa lausunnoissaan, eikö vain? Tai sinäkö päätät milloin he ovat oikeassa ja milloin eivät?
- Kansallisuuslaki on eri asia kuin kansallisuuslain soveltamisen tuottama todellinen tilanne. ETYJ ja EN eivät ole silloin arvioineet tai osanneet ennakoida todellista tilannetta. Tallinnan vapauttajien muistomerkin hävittäminen ja hautojen häpäisy lopettivat venäläisväestön "integraation" lopullisesti. Tätäkään ETYJ ja EN eivät osanneet aavistaa.
3) Miksi ihmeessä Viron pitäisi tulkita v. 1940 tapahtumat täysin yleisestä (kansainvälisen oikeuden ja historiantutkijoiden enemmistön) poikkeavalla tavalla vain sen takia että Bäckman, Hietanen ja Venäjän hallitus, toisin sanoen häviävän pieni vähemmistö, on asiasta eri mieltä?
- Kyse ei ole vain 1940 tapahtumista. Kyse on syksyn 1939, kesän 1940 ja syksyn 1944 tapahtumista. Niissä ei ole kysymys miehityksestä. En tiedä, mitä tarkoitat "kansainvälisen oikeuden ja historiantutkijoiden enemmistön" kannalla. Kuka on tuo "enemmistö"? Turtolan ja Ilmjärven kirjat ovat tieteen viimeinen sana. Tutkija itse valitsee ne lähteet, joihin luottaa. Myös Osmo Hyytiä on kirjoittanut samaten kuin Turtola ja Ilmjärv. Itse asiassa on vaikeata löytää asiallista tutkimusta, jossa "miehitys" pystyttäisiin todistamaan.
Bäckman väittää Venäjän olevan maailman demokraattisin maa. Valtiotieteilijänä voin ilmoittaa hänelle suoraan, että mikäli sovellamme mm. Helsingin yliopistossa ja muualla tieteellisessä maailmassa yleisesti käytetyt demokratiakriteerit, niin väite ei valitettavasti pidä paikkaansa. Tähän Bäckman saattaa väittää, että demokratiakriteerit eivät sovellu Venäjään. Ok, no, mutta miksi ne sitten soveltuisivat Viroon?
- Virolla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Viro ei missään tapauksessa ole demokratia. Venäjällä kansan tahton on toteutunut erittäin hyvin esimerkiksi valtakunnallisissa vaalissa. Virossa koko kansa ei saa edes äänestää.
"Virossa koko kansa ei saa edes äänestää".
Kes neil keelab valimistel osaleda? Saagu kodanikeks ja siis hääletagu!
Või on see nii, et Soomes 15 a elanud venelane, kes pole selgeks õppinud soome keelt ja kodakondsust saanud saab eduskunda valida? Kohalikel valimistel saavad ka kodakonsusesta iskud valida (sama seis Soomes).
Sä Bäcknam oot kauhean fiksu ihminen. Ihan ihmeteltävää!!!!!
Paistakoon Neuvoston aurinko aina sinulle!
Johan Bäckman sanoi...
1) millä perusteilla katsot pystyväsi paremmin arvioimaan ihmisoikeustilannetta Baltiassa kuin ETYK ja EN?
- En ole yrittänytkään arvioida ihmisoikeustilannetta Baltiassa. Arvioin tämän hetken tilannetta Virossa, joka on todella huono. Viro on päästetty EU:n jäseneksi, joten sen ihmisoikeustilannetta ei tarpeeksi monitoroida tällä hetkellä. Siksi tarvitaan esim. Leena Hietasen kaltaisia rohkeita journalisteja, jotka jättävät nimensä historiaan. Sillä, mitä ETYJ tai EN mahdollisesti ovat joskus sanoneet Virosta, ei ole nyt mitään merkitystä.
2) mikäli ETYK ja EN ovat väärin perustein katsoneet Viron ja Latvian kansalaisuuslait olevan linjassa kansainvälisen oikeuden asettamien ehtojen kanssa, niin he lienevät myös väärässä venäläisvähemmistöjen etuja puolustavissa lausunnoissaan, eikö vain? Tai sinäkö päätät milloin he ovat oikeassa ja milloin eivät?
- Kansallisuuslaki on eri asia kuin kansallisuuslain soveltamisen tuottama todellinen tilanne. ETYJ ja EN eivät ole silloin arvioineet tai osanneet ennakoida todellista tilannetta.
++++++++++++++++++++++++++++
Minta vastaa:
Neuvoisin sinua tutkimaan Euroopan Neuvoston sivustoja esm.
https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=952667&Site=COE&BackColorInternet=DBDCF2&BackColorIntranet=FDC864&BackColorLogged=FDC864
Eli tilannetta on arvioitu viimeksi vuonna 2006 , ja Viroa patistetaan mm. nopeuttamaan naturalisaatioprosessia, mutta missään ei puhuta Apartheidista tai siitä, että Viron kansalaisuuslaki, sen soveltaminen tai venäjän kielen asema olisivat ristiriidassa demokratian kanssa. Tilannetta seurataan jatkuvasti, seuraava raportti ilmestynee piakkoin, ja EN:n johtopäätökset vuoden 2006 tilanteesta, jolloin ei-kansalaisten määrä todennäköisesti oli vielä suurempi, venäjän kielen asema sama kuin nyt jne jne ovat melkein täysin ristiriidassa sinun ja Hietasen väittämien kanssa. Missään ei puhuta huonosta ihmisoikeustilanteesta. Et siis ole vielä vastannut kysymykseen, millä perusteilla sinä olet pätevämpi arvioimaan ihmisoikeustilannetta Virossa kuin esimerkiksi PACE/EN?
Tallinnan vapauttajien muistomerkin hävittäminen ja hautojen häpäisy lopettivat venäläisväestön "integraation" lopullisesti. Tätäkään ETYJ ja EN eivät osanneet aavistaa.
+++++++++++++++++++++++
Minta vastaa:
https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=1123955&Site=COE&BackColorInternet=DBDCF2&BackColorIntranet=FDC864&BackColorLogged=FDC864
Eli Viroa moititaan patsaan siirrosta, mutta PACE:n puheenjohtajan sanoin "I understand that the monument is controversial as it symbolises, although in different ways, painful moments of Estonia and Russia’s past. Precisely because of this, the soldiers that this memorial commemorates should have been left to rest in peace rather than being used as a political tool.”
Milloinkohan Bäckman ymmärtää, että patsas "symbolises, although in different ways, painful moments of Estonia...'s past "?
https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=1129923&Site=COE&BackColorInternet=DBDCF2&BackColorIntranet=FDC864&BackColorLogged=FDC864
The Secretary General expressed his understanding for the reasons why the Estonian authorities have decided to move the remains of these soldiers, but also reservations about the way it has been done. He called on politicians and public in Estonia to draw conclusions from these events and accept that on such delicate and potentially divisive matters, even the best intentioned initiatives may backfire if they are not prepared, discussed and implemented with appropriate sensitivity.
Terry Davis called on the Russian authorities to be more respectful and less emotional in the way they express their opinions on such a sensitive issue. He stressed that they should abstain from threats and pressure against their neighbour, and that they should be careful not to encourage or give an excuse, even inadvertently, for aggressive attitudes against Estonia in Russian public opinion. He also asked the Russian Federation to show greater understanding for the painful memories associated with the Soviet presence in Estonia after the war.
Miten olisi Bäckman, ehkä sinunkin kannattaisi "show greater understanding for the painful memories associated with the Soviet presence in Estonia after the war". ?
Tai taasko EN on väärässä ja Bäckman oikeassa?
3) Miksi ihmeessä Viron pitäisi tulkita v. 1940 tapahtumat täysin yleisestä (kansainvälisen oikeuden ja historiantutkijoiden enemmistön) poikkeavalla tavalla vain sen takia että Bäckman, Hietanen ja Venäjän hallitus, toisin sanoen häviävän pieni vähemmistö, on asiasta eri mieltä?
- Kyse ei ole vain 1940 tapahtumista. Kyse on syksyn 1939, kesän 1940 ja syksyn 1944 tapahtumista. Niissä ei ole kysymys miehityksestä. En tiedä, mitä tarkoitat "kansainvälisen oikeuden ja historiantutkijoiden enemmistön" kannalla. Kuka on tuo "enemmistö"? Turtolan ja Ilmjärven kirjat ovat tieteen viimeinen sana. Tutkija itse valitsee ne lähteet, joihin luottaa. Myös Osmo Hyytiä on kirjoittanut samaten kuin Turtola ja Ilmjärv. Itse asiassa on vaikeata löytää asiallista tutkimusta, jossa "miehitys" pystyttäisiin todistamaan.
+++++++++++++++++++
Minta vastaa:
Kerran vielä, lyhyesti:
- Miltei kaikki (ts. suuri enemmistö) länsieurooppalaiset kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Neuvostoliiton toimet Baltiassa, oli kyse sitten vuodesta 1939, 1944 tai mikä tahansa olivat laittomia
- Suurin osa- eli enemmistö - historijoitsijoista ovat tästä samaa mieltä. Olen lukenut kymmeniä teoksia Baltian historiasta, tieteelliseltä tasolta ulkopuolisten (siis ei minun) arvioiden mukaan yhtä hyviä jos ei parempia kuin Turtolan, Ilmjärven ja Hyytiän teoksia.
Eli toistamiseen: miksi ihmeessä Viron hallituksen pitäisi kuulla sinua, Hietasta ja Venäjän hallitusta tässä asiassa????
Bäckman väittää Venäjän olevan maailman demokraattisin maa. Valtiotieteilijänä voin ilmoittaa hänelle suoraan, että mikäli sovellamme mm. Helsingin yliopistossa ja muualla tieteellisessä maailmassa yleisesti käytetyt demokratiakriteerit, niin väite ei valitettavasti pidä paikkaansa. Tähän Bäckman saattaa väittää, että demokratiakriteerit eivät sovellu Venäjään. Ok, no, mutta miksi ne sitten soveltuisivat Viroon?
- Virolla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Viro ei missään tapauksessa ole demokratia.
+++++++++++++++++++++
Minta vastaa:
EN ja ETYJ ovat - vuosina 2006 ja 2007 tekemiensä havaintojen perusteella - kanssasi täysin eri mieltä.
Venäjällä kansan tahton on toteutunut erittäin hyvin esimerkiksi valtakunnallisissa vaalissa.
+++++++++++++++++++
Minta vastaa:
Jälleen PACE/ EN on kanssasi täysin eri mieltä. https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?id=1221469&Site=COE&BackColorInternet=DBDCF2&BackColorIntranet=FDC864&BackColorLogged=FDC864
Lainaus PACEn raportista:
In particular, the following major areas raised concern:
· The merging of the state and a political party is an abuse of power and a clear violation of international commitments and standards.
· The media showed strong bias in favour of President Putin and the ruling United Russia party.
· The new election code makes it extremely difficult for new and smaller parties to develop and compete effectively.
· There were widespread reports of harassment of opposition parties.
Virossa koko kansa ei saa edes äänestää.
+++++++++++++++++
Ks. yllä.
Eli toistamiseen Bäckmanin ja Hietasen väitteet ovat miltei täysin ristiriidassa johtavien eurooppalaisten ihmisoikeusinstituutioiden lausuntojen kanssa, mutta Viron pitäisi kuulla Bäckmania ja Hietasta?
"Nykyisin tutkitaan myös yhä enemmän sitä, mihin ja miksi historian tulkintoja tarvitaan ja miten niitä käytetään."
Stalin saneli historian tulkinnat jo vuonna 1931: historijoitsijoiden tuli käyttää dokumenttiaineistoa vain etukäteen hyväksyttyjen näkemysten todentamiseen eikä sen kyseenalaistamiseen. Historian ammattilaisten olisi oltava valmiita historian väärennökseen aina, kun puolueen tai Stalinin etu niin edellytti. Lähde - Stalinismin lyhyt kurssi.
Hietanen ja Bäckman toteuttavat tätä Stalinin ohjetta kirjaimellisesti Venäjän edun nimissä, ja syyttävät tekopyhästi eri mieltä olevia stalinismista.
"Kuten pitkäaikainen TS:n kirjeenvaihtaja Leena Hietanen muotoilee, Viron miehitysmyytti on kiihotusta kansanryhmää vastaan."
Hietanen sai potkut Turun Sanomista kiihoituksesta kansaa vastaan, Viron kansaa.
"Kyse ei ole vain 1940 tapahtumista. Kyse on syksyn 1939, kesän 1940 ja syksyn 1944 tapahtumista. Niissä ei ole kysymys miehityksestä."
TS on löytänyt luotettavamman kirjeenvaihtajan Hietasen tilalle. Anneli Reigas kirjoittaa tänään 30.9. miten jo syksyllä 1944 Moskova käynnisti Virossa laajan terrorin, joka huipentui neljä vuotta sodan päättymisen jälkeen 25. maaliskuuta 1949. Silloin pääasiallisesti yhden yön aikana jo ennestään vangittujen, murhattujen ja Siperiaan karkoitettujen virolaisten lisäksi Virosta lähetettiin vielä kymmeniä tuhansia ihmisiä ja näistä tuhannet myös kuolivat Venäjällä. Murhattujen ja Siperiaan karkoitettujen ihmisten kodit eivät jääneet tyhjiksi - niihin muutti Vapauttaja-Puna-armeijan upseereita ja muita miehitysvallan edustajia perheineen.
Kopioin tässä Bäckmanin parjaaman artikkelin Turun sanomissa, koska minusta tuntuu, ettei Bäckman oikein ole ymmärtänyt sen sisältämää arvostelua häntä kohtaan. Artikkelissa ei nimittäin niinkään arvostella Bäckmanin "teorioiden" sisältöä, vaan hänen käyttämiänsä tutkimusmenetelmien puutteita. Huvittavaa on myös, että Bäckman vastauksessaan Ari Niemelle jälleen viittaa Turtolaan jne, vaikka esm. Seppo Zetterberg, Kari Alenius ja Anatoli Lieven, kaikki melko tunnettuja Baltian maihin erikoistuneita historiantutkijoita, ovat Turtolan kanssa täysin eri mieltä. Ja muitakin löytyy. Bäckman siis katso Turtolan ja itsensä olevan näitä tutkijoita pätevämpiä tulkitsemaan Neuvostovallan toimia Baltiassa. Valitettavasti Bäckman harvoin kykenee minkäänlaiseen tieteelliseen argumentointiin, vaan keskustelu jää tasolle "asiat ovat näin, koska minä olen sitä mieltä".
Julkaistu 25.9.2008 2:31:45
TS/
Monen dokumentin dosentti
ARI NIEMI
Arvoisat yliopistojen kanslerit, rehtorit, humanististen tiedekuntien dekaanit ja historian laitosten johtajat.
Uskallan näin avoimella kirjeellä kääntyä puoleenne, sillä haluaisin päästä yliopistoonne dosentiksi. Avoimessa kirjeessä on se hyvä puoli, että pääsen kerskumaan tiedoillani ja säästän postimaksun.
Ykkösvahvuutenani pidän Viron historian ja nykypäivän tuntemusta.
Olen käynyt siellä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran neuvostoaikoina noin vuonna 1980, toisen kerran itsenäisessä Virossa vuonna 2003. Kumpaankin reissuun sisältyi yöpyminen Viru-hotellissa.
Tai oikeastaan kertoja on kolme, sillä vannoin, että se ensimmäinen oli samalla myös viimeinen.
Toistuvaa matkailuani olen täydentänyt kirjallisilla lähteillä, joten pätevyyttäni en epäile lainkaan.
l
Olen täysin samaa mieltä tulevan kollegani Johan Bäckmanin kanssa siitä, että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa. Viro anoi pääsyä suureen neuvostokansojen perheeseen. Siitä on olemassa dokumentitkin.
Tarkkana tutkijana tarkistin asian kolmesta, toisistaan riippumattomasta, lähteestä: Pravdan, Neues Deutschlandin ja varmuudeksi vielä suomalaisen Tiedonantajan arkistoista.
Itse asiassa virolaisilla on kautta aikain ollut mieltymys vieraaseen komentoon. Isännyyttä on tarjottu Ruotsin kuninkaille, Pietari Suurelle ja Hitlerille.
Maa ei selvästi haluakaan olla itsenäinen. Kansan syville riveille itsenäistyminen ja liittyminen Euroopan unioniin ja Natoon on varmasti ollut hirvittävä järkytys.
Laajoilla Viron matkoillani opin, ettei maa ollut itsenäinen myöskään 1920-1930-luvuilla. Kaksoismatkalla - sillä ensimmäisellä ja viimeisellä - Inturistin opas kertoi huhun perustuvan väärinkäsitykseen. Asiaa tivannutta tuttavaani opas kutsui hellästi humalaiseksi poroksi.
Haluan myös korjata yleisen käsityksen, että niin sanotun ensimmäisen tasavallan presidentti Konstantin Päts olisi ollut jonkinlainen diktaattori. Päin vastoin, hän oli oikea demokratian airut.
l
Tulevaa dosentuuriani varten olen selvittänyt myös monta muuta väärää historiantulkintaa.
Aloitetaan vaikkapa Tshekkoslovakiasta. Siinä on paljon yhteistä Viron kanssa. Vuonna 1938 maa halusi luovuttaa sudeettialueensa Hitlerin Saksalle. Myöhemmin se luopui Itävallan tapaan tyystin itsenäisyydestään kyllästyttyään itse hoitamaan asioitaan.
Sama toistui 30 vuotta myöhemmin. Vuonna 1968 Tshekkoslovakian johto kutsui Neuvostoliiton kumppaneineen apuun, kun Alexander Dubcekin johtamistyyli kävi luokkatietoisen kansan hermoon. Liika itsenäisyys ei viehättänyt tshekkejä eikä slovakkeja.
Unkarissa oli samanlainen tilanne vuonna 1956. Silloinkin isoveli kutsuttiin apuun. Molemmista avunpyynnöistä on kiistattomat dokumentit olemassa.
l
Niin on Mainilan laukauksistakin. Suomi voisi vihdoin tunnustaa aloittaneensa talvisodan. Samoin Katariina II niin sanotun Kustaan sodan.
On silkkaa likaisen mielikuvituksen tuotetta kuvitella, että Kustaa III olisi puetuttanut omia joukkojaan venäläisiksi kasakoiksi teatterista haetulla rekvisiitalla. Arvokkaat valtionpäämiehet eivät ole sellaiseen missään historian vaiheessa syyllistyneet.
Koska menneisyyden lisäksi hallitsen myös tulevaisuuden ennustamisen, ei Tshekille, Slovakialle, Unkarille eikä Virolle voi luvata pitkää itsenäisyyden kautta. Tuskin Suomellekaan.
Ihan lähihistoriasta kannattaa vielä mainita Yhdysvaltain pyyteetön työ demokratian levittämiseksi Afganistaniin ja Irakiin. Parlamentarismin, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon opettaminen talibaneille on kiitettävää, eikä suinkaan moitittavaa työtä.
l
Valtiollisen historian lisäksi olen perehtynyt hyvin myös rikollisuuden vaiheisiin. Olen ajatellut kirjoittaa Camorran historian.
Siitä on kyllä tulossa ohut teos, sillä tietämäni mukaan mitään mafiaa ei sillä seudulla ole olemassa.
Rahoituksen tulevaan tutkimukseeni sain eräältä napolilaiselta jätehuoltoyhtiöltä. Minusta tarjous oli sellainen, ettei siitä kannattanut kieltäytyä.
l
Toivon, ettei dosentuurini kaadu muutamaan muodolliseen puutteeseen. Aikanani harkitsin monta kertaa lisensiaattityön teon suunnittelua. Väitöskirjani on aloittamista vaille valmis.
Graduni jälkeen en ole julkaisut mitään lukuun ottamatta näitä sanomalehtijuttuja, jotka eivät tätä lukuun ottamatta liity mitenkään opetettavaan aihepiiriin.
Niin että milloin voin aloittaa?
(02) 269 3472 ari.niemi@turunsanomat.fi
Julkaistu 25.9.2008 2:31:45
Voisiko "minta" yksilöidä ne Lievenin, Aleniuksen ja Zetterbergin julkaisut, jotka eivät tue esim. Turtolan näkemystä?
Seppo Zetterberg: Viron historia
(yhteenveto Zetterbergin tulkinnasta mm. täällä:
http://www.viroweb.com/yleistietoa/historiaa.asp
"Toinen maailmansota:
Toinen maailmansota toi Viroon taas uudet herrat. Viro tahtoi pysytellä mahdollisimman puolueettomana, mutta oli pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa tukikohtasopimuksen 1939. Viroon tuli 25.000 sotilasta suljettuihin tukikohtiin. Hitler kutsui saksalaisia kotiin ja Virosta lähtikin 12100% saksalaista.
Toukokuussa 1940 Neuvostoliitto painosti Viroa päästämään 90 000 neuvostoliittolaista sotilasta maahan. Viro oli miehitetty ilman yhtään laukausta. Järjestettiin kuvaelma ala Neuvosto-Viron synty. Maasta kyyditettiin 10 000 ihmistä Siperiaan, mm presidentti Päts ja armeijanjohtaja Laidoner Venäjän vankiloihin ja sairaaloihin."
Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia
Anatoli Lieven: The Baltic Revolution: Estonia, Latvia, Lithuania and the Path to Independence (1993)
Pari mielenkiintoista artikkelia, joihin Bäckman ei luonnollisesti ole "muistanut" viitata:
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/18032-viro-asiantuntija-lyttaa-toisen
http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/viron-historia(3781).ece
Lainaus:
Konstantin Pätsin rooli puhuttaa yhä
Viime aikoina Virossa paljon esillä ollut Konstantin Päts on kirjan viitatuin henkilö. Magnus Ilmjärv teki väitöskirjassaan Pätsistä venäläisten agentin ja maanpetturin. Tutkija Jaak Valge on äskettäin osoittanut, että Ilmjärv on väärentänyt lähdeviitteitä. Ilmjärvin rahoittajana oli Pätsin verivihollisen, Viron suurmiehiin kuuluvan Jaan Tõnissonin poika. Skandaalia puidaan Virossa edelleenkin.
Martti Turtola Pätsin elämäkerrassa tukeutui myös Ilmjärviin painaessaan Pätsin historian roskatynnyriin. Hän on ilmoittanut todistavansa, että Päts ja Viron johto halusivatkin Neuvosto-Viroa. Tähän hän ei saa ainakaan Zetterbergin tukea.
Zetterberg kuvaa kaunistelematta Pätsin toimet, mutta maanpetturia hän ei lähde Pätsistä Turtolan tapaan tekemään. Zetterberg tuo esiin Viron ja Pätsin strategian Neuvostoliiton uhan edessä, joka perustui ajan voittamiseen myönnytyksillä. Päts oli varma, että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon jo 1940 ja Viro pelastuu neuvostomiehitykseltä. Hitler kaavailikin hyökkäävänsä jo 1940.
Saksalaiset otettiin 1941 Virossa vastaan vapauttajina, mutta Saksalla ei ollut aiettakaan palauttaa Viron itsenäisyyttä. Päinvastoin Viro piti asuttaa saksalaisilla.
Neuvostomiehitystä kuvatessaan Zetterberg saa vaivoin peitetyksi inhonsa neuvostojärjestelmää kohtaan. On surullista, että Venäjällä on taas ruvettu väärentämään Baltian maiden historiaa. Zetterberg ei silittele neuvostovaltaa suomettumiskaavan mukaan, vaan sen hirmuteot esitetään rautaisella objektiivisuudella.
Putinin hovihistorioitsijat eivät taida kutsua Zetterbergiä Viron “vapauttamisen” juhlaseminaareihin.
PEKKA LILJA
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/01-08-07.htm
Kautta aikojen on kiistetty siitä, mihin perustui Viron liittyminen Neuvostoliittoon; kansan vapaaseen tahtoon vai miehittäjän väkivaltaan. Zetterberg kertoo, mitä oikeastaan tapahtui.
Kun Neuvostoliitto aloitti Viron miehityksen kesäkuussa 1940, sillä oli 66 000 miestä ja 1 000 panssarivaunua jo valmiina tukikohdissaan Viron alueella. Lisäksi rajan takana oli täydessä hyökkäysvalmiudessa yli 400 000 miestä ja 3 000 panssarivaunua.
Miehityshallinnon johtaja Andrei Zhdanov lakkautti virolaiskansalliset järjestöt, aloitti upseeripidätykset, valitsi sekä pääministerin että hallituksen jäsenet, ja saneli hallitusohjelman.
Heinäkuussa Zdanov hajotti eduskunnan. Vaalilain hyväksyi uusi hallitus eikä vanha eduskunta. Vaalivalmisteluihin varattiin yhdeksän päivää, vanha perustuslaki olisi edellyttänyt vähintään 35 päivää.
Vaalilistoille pääsi vain yksi opposition ehdokas, sillä 58 ei-kommunistin vaalikelpoisuus evättiin. Kommunistien johtama vaaliliitto sai lähes 93 prosenttia annetuista äänistä.
Voittaneen vaaliliiton ohjelmassa ei mainittu Viron liittämistä Neuvostoliittoon, mutta Neuvosto-Viron perustaminen oli uuden eduskunnan ensimmäinen päätös.
Ketään ei hämmästytä, että Neuvostoliitto piti aseuhalla ja poliittisella öykkäröinnillä synnytettyä päätöstä kansan tahdon aitona ilmauksena. Mutta se on kumma, että tämä kaikki tuntuu vastaavan myös nykyisen Venäjän käsitystä demokratian olemuksesta.
Zetterbergin mielipidekirjoitukset tai mainittu virolaisten historioitsijoiden riitely eivät ole lähteitä.
Bäckman hyvä, lähdeluetteloon pääset tutustumaan hankkimalla/lainaamalla yo. kirjat. En minäkään vaadi sinua luettelemaan kaikkia Turtolan lähdeviitteitä täällä.
-Bäckman vastaa Mintalle:"Venäjällä kansan tahto on toteutunut erittäin hyvin esimerkiksi valtakunnallisissa vaaleissa".
-Minta vastaa: "Jälleen PACE/EN on kanssasi täysin eri mieltä
https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?"
Taas on Minta täysin väärässä. Näiltä sivuilta löytyy myös Venäjän viimeisistä vaaleista lausunto: "Nonetheless, the delegation felt that even if those concerns had been addressed, the outcome of the vote- amaunting, in effect, to a vote of confidence in the incumbent President- would have been the same".
press release 150(2008)
Kommentteja mintan kopioimiin ETYJ:n vaalitarkkailijoiden lehdistötiedotteeseen.
Ensimmäiseksi on todettava ETYJ:n koostumuksesta: ETYJ:ön kuuluu 56 maata joista puolet on NATO:ssa.Lopuista suurin osa on näitä Neuvostoliittoon kuuluneita maita ja Jugoslavian hajoamisessa syntyneitä maita, joilla on hirveä hinku NATO:on. Serbialla tietysti on tiettyä kaunaa NATO:a vastaan, mutta ainakin nykyhallinnon alaisena se pyrkii kovasti EU:hun, ehkä aikoo myöhemmin pyrkiä myös NATO:on, ja on hyvin varovainen ottamaan missään asiassa NATO- vastaista kantaa. Ennen puolueettomien Ruotsin ja Suomen ulkoministereiden NATO-kannasta ei meillä ole mitään epäselvää. Itävalta, Sveitsi ja Vatikaani jäävät vielä jäljelle, ja niistäkin Itävalta tuntuu menevän takaisin Hitlerin aikaan ja Vatikaanilla on tuhatvuotiset perinteet ortodoksimaiden vihaamisessa. Koska NATO kaikesta vakuuttelusta huolimatta tuntuu ainakin käytännössä olevan ensisijaisesti Venäjää vastaan suunnattu sotajärjestö, ja ETYJ ikäänkuin sen rauhanomaisempi alajärjestö, voimme olettaa että ETYJ:n lausunnot palvelevat NATO:n päämääriä. Onhan siellä mukana vaalitarkkailijoita, jotka tosissaan yrittävät olla puolueettomia, mutta perinteet ja ennakkoluulot vaikuttavat heilläkin jonkin verran.
Lisäksi on huomattava, etteivät huomautukset juuri perustu tarkkailijoiden omiin havaintoihin, vaan opposition esittämiin väitteisiin.
Huomautukset kirjoitan lyhennettyinä, hyvin vapaina käännöksinä. tarkka englanninkielinen teksti löytyy yltä minta 71:n kommenteista.
-valtion ja poliitisen puolueen sekoittuminen on kansainvälisten sopimusten vastaista.
-laajaa raportointia oppositiopuolueiden ahdistelusta.
Esimerkiksi Georgian, jota äskettäin pidettiin niin kovin demokraattisena, vaaleista ovat tarkkailijat ilmaisseet monien muiden puutteiden ja virheiden lisäksi nämä kaksi puutetta.
-media suosi Putinia
Olen täällä aikaisemmin kirjoittanut, että Venäjällä on oppositiomediaa, kun taas Suomessa lehdistössä on vain Maaseudun Tulevaisuus merkittävimpänä ei kokoomuslaisena. TV:ssä ei ole ollenkaan oikeistolle oppositiota.
-uusi laki vaikeuttaa uusien ja pienten puolueiden kehittymistä ja kilpailua.
Jaa-a. Jospa ETYJ:N vaalitarkkailijat joskus pääsisivät tarkkailemaan vaikka Yhdysvaltain tai Britanian vaaleja. Taitaisivat sanat loppua.
In particular, these four major areas raised concern sanotaan raportissa.
"Martti Turtola ja Magnus Ilmjärv ovat hyvin yksiselitteisesti todenneet, että kysymys ei ollut miehityksestä."
Lyhyt vilkaisu Turtolan kirjaan kuitenkin osoittaa aivan muuta:
sivu 245: Loktinov oli kiertänyt ”puolisalaisesti kaikki Baltian maat edellisten päivien aikana. Kysymyksessä oli viimeinen ”tarkistusmatka” ennen _miehitysjoukkojen_ lähettämistä Baltiaan.
sivu 247: Lisäksi Viro oli syksyyn verrattuna sikäli edullisemmassa asemassa, että Stalin aloitti _miehitystoimet_ etelästä päin.
sivu 247: _Miehityksen_ oli annettava tapahtua niin rauhanomaisesti kuin mahdollista ja ilman mitään soraääniä.
sivu 248: ...punalaivasto alkoi pian talvisodan päättymisen jälkeen valmistella sotatoimia Viron _miehittämiseksi_.
sivu 250: ...yksikään virolainen ministeri tai yhteiskunnallinen vaikuttaja ei lähtenyt Suomeen tai muualle, vaikka se _miehityksen_ ensi päivinä olisi vielä ollut suhteellisen helppoa.
sivu 263: Tämän lausunnon mukaan Laidoner olisi pitänyt maan täydellistä _miehitystä_ ja alistamista vain teknisenä sotilallisena toimenpiteenä, joka johtui kiristyneestä kansainvälisestä tilanteesta.
sivu 264: Laidoner ei – luonnollisestikaan – käytä kuulustelulausunnoissaan ollenkaan ilmaisua ”miehitys” vaan ”neuvostojoukkojen täydentävä Viroon tuominen”. Hän kyllä myöntää, että Viro oli sotilallisessa mielessä _miehitetty_. Valinta voisi olla itsesuojeluvaiston sanelema, koska hän ei ehkä vankeudessa elokuussa 1941 halunnut liiaksi ärsyttää kuulustelijoitaan.
sivu 264: On kuitenkin todettava, ettei Viron valtiojohto tai sotilasjohto käyttänyt ”miehitys”-sanaa missään _miehityksen_ vaiheessa kesäkuussa 1940.
sivu 265: Liettuan sotaväen ylipäällikkö V. ja esikuntapäällikkö P. kääntyivät radion kautta sotilaittensa puoleen juuri puna-armeijan suorittaman _miehityksen_ hetkellä ja ...
Turtola siis toistuvasti ja johdonmukaisesti kirjoittaa miehityksestä, Bäcmanin väite on suora valhe, aivan kuten prof. Mikko Lagerspetz Turun Sanomien 24.9. mukaan totesi:
"Niin kun yleensä propagandateoksissa Bäckmanin kirjassa on yhdistetty totuus, puolitotuus ja suorat valheet".
Lähetä kommentti