keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Viroa ei "miehitetty"

On härski valhe väittää, että Neuvostoliitto olisi "miehittänyt" Viron. Miehitys tarkoittaa vihamielisen armeijan suorittamaa valloitusta ja asevoiman neutralointia. Tämä ei tietenkään koske Viroa. Viroon perustettiin syksyllä 1939 Punaisen Armeijan tukikohtia kahdenvälisten sopimusten perusteella. Puna-armeijalaiset suhtautuivat äärimmäisen korrektisti virolaisiin tukikohta-aikana. Johan Laidonerin mielestä kysymyksessä ei ollut miehitys vaan "lisäjoukkojen tuominen Viroon". Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon, kukaan ei ollut halukas puolustamaan Pätsin diktatuuria. Viron vallankumousliike aktivoitui. Tilanteeseen suhtauduttiin positiivisesti ja ilmapiiri oli myönteinen. Viron armeija ei tietenkään ampunut laukaustakaan. Viron armeijaa ei riisuttu aseista, vaan se liitettiin miltei sellaisenaan Punaiseen Armeijaan. Viron armeija upseeristo vannoi valan Stalinille. Viron armeija pysyi miltei sellaisenaan koossa aina sodan loppuun ja sen jälkeenkin. Pronssisoturi-patsas esittää neuvostoarmeijan Eestiläisen armeijakunnan sotilasta - patsas on siis hyvä muistutus siitä, että Neuvostoliitto ei "miehittänyt" Viroa.

Tilaa Pronssisoturi-kirja osoitteesta pronssisoturi@gmail.com

Suomalaisista tutkijoista Martti Turtola on esittänyt hienon selvityksen tästä asiasta kirjassaan Johan Laidonerista. Myös Leena Hietanen on kirjoittanut "miehitysmyytistä" ja siitä, että puhuminen Neuvostoliiton "miehityksestä" on kiihotusta kansanryhmää vastaan, pogromi eli sortotoimenpide, jonka tarkoitus on alistaa Viron nykyinen venäläinen väestö, erityisesti lapset. 

11 kommenttia:

Karjala takaisin kirjoitti...

Laidoner-kirja on vielä lukematta, mutta Turtolan Päts-kirjassa tehdään kyllä erittäin selväksi, että sekä halua, että mahdollisuuksia vastarintaan oli. Se, ettei laukaustakaan ammuttu, johtui siitä, että Päts (ja ilmeisesti myös Laidoner) ei ollut enää kauniisti sanottuna tilanteen tasalla.

Johan Bäckman kirjoitti...

Kannattaa lukea Turtolan Laidoner-kirja, se on viimeinen sana asiassa. Viron armeija ei tehnyt mitään eikä ampunut laukaustakaan, vaan vannoi valan Stalinille. Armeijaa ei riisuttu aseista. Kannattaa lukea Turtolan uusin kirja. Päts-kirja on jo useamman vuoden vanha.

Vladimir Takeout kirjoitti...

.... ja kuu on tehty juustosta. Nämä ovat jo vanhat totuudet

Väino kirjoitti...

Puhutte usein nn. miehityksen myytistä. Ikään kuin Viron hallitus tai poliitikot olisivat keksinut sen myytin 1990-luvun alussa.
Mutta se on kyllä silkka harhaluuloa.
Olen elännyt Neuvostoliitossa yli 15 vuotta ja aina silloin tälloin puhuttiin siinä aikana(ei siis julkisesti) keskenään miehityksestä ja Viron itsenäisyydestä. Ei kukaan semmoista myytiä keksinyt, nämä tapahtumat ovat elännyt kansan muistissa koko ajan. Olen puhunut asioista isoäitini kanssa, ja jostakin syystä uskon häntä ennemän , kuin teitä.

Johan Bäckman kirjoitti...

Vai niin, oliko isoäitinne fasistien vaiko kommunistien puolella?

Valkobandiitti kirjoitti...

”On härski valhe väittää, että Neuvostoliitto olisi "miehittänyt" Viron. ”

Valhe muuttuu todeksi kun sitä tarpeeksi jankuttaa, miehityksen kieltämiseen neuvostopropaganda käytti aikaa ja vaivaa. Nyt sama jankutus jatkuu vaikka Neuvostoliitto on kuollut.

”Miehitys tarkoittaa vihamielisen armeijan suorittamaa valloitusta ja asevoiman neutralointia. ”

Juuri näin tapahtui Virossa 1940.

”Tämä ei tietenkään koske Viroa.”

Viron tasavallan korkeimmista edustajista, ministereistä, kansanedustajista ja korkeimman oikeuden jäsenistä vangittiin ja murhattiin suurin osa.

”Viroon perustettiin syksyllä 1939 Punaisen Armeijan tukikohtia kahdenvälisten sopimusten perusteella.”

Sopimusten, jotka NL rikkoi heti tilaisuuden tullen.

”Puna-armeijalaiset suhtautuivat äärimmäisen korrektisti virolaisiin tukikohta-aikana.”

Miehityksen jälkeen 1940 asenne muuttui.

”Johan Laidonerin mielestä kysymyksessä ei ollut miehitys vaan "lisäjoukkojen tuominen Viroon".”

Laidoner vangittiin ja kyyditettiin Venäjälle, hänen mielipidettään ei kysytty.

”Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon, kukaan ei ollut halukas puolustamaan Pätsin diktatuuria. Viron vallankumousliike aktivoitui.”

Liitettiin, ei liittynyt, kommunistit ottivat vallan puna-armeijan pistinten avulla.

”Tilanteeseen suhtauduttiin positiivisesti ja ilmapiiri oli myönteinen.”

Kommunistien keskuudessa.

”Viron armeija ei tietenkään ampunut laukaustakaan.”

Todistaa mitä? Esimerkki samanlaisesta miehityksistä on Tshekkoslovakia 1939 ja 1968.

”Viron armeijaa ei riisuttu aseista, vaan se liitettiin miltei sellaisenaan Punaiseen Armeijaan.”

Miltei, virolaiset upseerit korvattiin venäläisillä upseereilla ja politrukeilla.

”Viron armeija upseeristo vannoi valan Stalinille.”

Viron armeijan upseerit vangittiin, kuljetettiin vankileireireille ja teloitettiin.

”Viron armeija pysyi miltei sellaisenaan koossa aina sodan loppuun ja sen jälkeenkin.”

Viron armeijasta muodostettu 22. Viron tarkk’ampuja-armeijakunta lakkautettiin 22.8.41, kun suurin osa sen miehistöstä karkasi saksalaisten puolelle.

”Pronssisoturi-patsas esittää neuvostoarmeijan Eestiläisen armeijakunnan sotilasta - patsas on siis hyvä muistutus siitä, että Neuvostoliitto ei "miehittänyt" Viroa.”

Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaan. Tätä tuntemattoman raiskaajan patsasta eivät virolaiset kaipaa, nyt se on omiensa joukossa, virolaisia se on aina muistuttanut miehityksestä.

”Suomalaisista tutkijoista Martti Turtola on esittänyt hienon selvityksen tästä asiasta kirjassaan Johan Laidonerista.”

Virossa toisen maailmansodan aikana tapahtuneita ihmisyyden loukkauksia tutkinut kansainvälinen komissio on laajassa raportissaan ’Estonia 1940-1945’ (2006) päätynyt siihen, että 17. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron tasavallan sotilaallisella voimalla uhaten.

”Myös Leena Hietanen on kirjoittanut "miehitysmyytistä" ja siitä, että puhuminen Neuvostoliiton "miehityksestä" on kiihotusta kansanryhmää vastaan, pogromi eli sortotoimenpide, jonka tarkoitus on alistaa Viron nykyinen venäläinen väestö, erityisesti lapset.” 

Mitä? Onko lapset riisuttu aseista? Lapset pantiin vartioimaan monumenttia ase kädessä miehitysaikana, joka päättyi vasta 1994, kun Venäjä suostui vetämään joukkonsa pois. Ehtona oli kuitenkin, että eläkkeellä olevat entiset neuvostoarmeijan upseerit ja heidän perheenjäsenensä saivat pysyvän oleskeluluvan Virossa. Nyt nämä samat miehittäjät vaativat kansalaisuutta Bäckmanin suulla.

korpi kirjoitti...

Arvoisa J.Bäckman,suositelen lukea pitkilla syysilloilla Viktor Suvorovin ,(alias Vladimir Rezun)kirja "Ledokol" (Jäänsärkija)ehkä se kirja avaa silmat ja sielun ymmärtämään venäjä ja sen johtoa.Kirja oli venäjällä myynissä vielä viime joulukuussa.

Johan Bäckman kirjoitti...

Venäjällä on myynnissä kaikenlaisia kirjoja. Nämä "Suvorovin" horinat nyt tunnetaan. Toisen maailmansodan historiaa ollaan tietyissä piireissä kääntämässä ylösalaisin.

Väino kirjoitti...

Mun isoäitini oli Viron puolella.

minta71 kirjoitti...

Väinön ja valkobandiitin kommentit ovat - toisin kuin Bäckmanin - linjassa kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden vuoden 1940 tapahtumia koskevien tulkintojen kanssa.

Mainitsin toisessa kommentissa alla, että Bäckmanin kannattaisi keskustella mm. kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen kanssa Baltian statuksesta Neuvostoliitossa sekä tutustua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausuntoihin. Vaikka tuomioistuimella ei ole päätösvaltaa historiallisten tapahtumien tulkinnassa, on mielenkiintoista todeta että se kerta toisensa jälkeen Viroa koskevassa päätöksessä käyttää termiä "Soviet Occupation".

Paul kirjoitti...

Synnyin miehitetyssä Virossa 70-luvulla. Meidän perheessä ei koskaan ollut epäilystä siitä oliko maa miehitetty. Näin asia mielettiin myös yleisemmin kansan keskuudessa - tietenkin vieraille korville kerrottiin mitä tuli kertoa. Uskaliaammat kun hävisivät mielenterveyslaitoksiin ja työleireihin kauas pois joista tulivat harvoin takaisin. Neuvostoliitto piti miehitystä yllä sotilasvoimin. Niitä oli paljon ja he kyllä yleensä tiesivät hyvin, että ovat miehitysarmeija. Kansan mielipide tuli täysin selväksi viimeistään laulavan vallankumouksen aikana kun vihdoinkin neuvostovalta oli heikentynyt riittävästi jotta kansa uskalsi puhua ääneen.

Toki miehityksen alkuvaiheista liikkui ja liikkuu vieläkin Virossa paljon myyttejä. Kuitenkin perusfaktat on selviä ja osoitettavissa sekä asiakirjoin että aikalaisten todistuksin. Löytyy toki vanhoja kommunistejakin kuten Arnold Meri, joka kuului miehityksen aikana eliittiin ja nautti hyveistä muun kansan kustannuksella. Tottakai hänen puheet menevät ristiin tavallisen kansan puheitten kanssa.

Miehityksen alkuvaiheet olivat kutakuinkin seuraavat:
1. Stalin ja Hitler liittoutuivat ja hyökkäsivät Puolaan.

2. Stalin siirsi armeijan yksiköitään näyttävästi Viron rajalle (samat yksiköt osallistuivat myöhemmin talvisotaan) ja vaatii Viroa solmimaan tukikohtasopimuksen. Viro etsi tukea Suomesta, Latviasta ja Saksasta, mutta ei sitä saanut. Tilanne katsottiin toivottomaksi ja sopimus solmittiin uskossa että ehkä Stalin pitää sanansa. Sopimus ei syntynyt vapaaehtoisesti vaan sodalla uhaten - myöhemmin Suomessa Stalin osoitti, että hänen uhkauksensa eivät olleet pelkkiä puheita.

3. Stalin rikkoi sopimusta heti siirtäen enemmän joukkoja Viroon kuin oli sovittu ja käyttäen tukikohtia mm. Suomen pommitamiseen. Kun tukikohdat oli jo perustettu oli sotilaallinen vastarinta mahdotonta - Venäjällä oli Virossa strategisissa asemissa enemmän joukkoja kun Virolla oli miehiä aseissa.

4. Talvisodan jälkeen maailman ollessa keskittynyt Ranskan tapahtumiin tapahtui Virossa vallankaappaus ja alkoi varsinainen miehitys. Tämä tapahtui kun 19. kesäkuuta 1940 Zdanov käski Pätsiä taas kerran voimankäytöllä uhaten vaihtamaan hallituksen Zdanovin esityksen mukaisesti. Seuraavana päivänä olivat neuvostotankit jo Tallinnan kaduilla ja vallankaappaus käytännössä tapahtunut.

5. Viron armeija oli menettänyt vastarintaan jo syksyllä 1939. Kesällä 1940 oli aseellista vastarintaa mm. Tallinnan viestipataljoonassa, mutta taistelu jäi lyhyeksi (miehityksen estämiseksi kuitenkin ammuttiin laukauksia). Suurempi vastarinta alkoi seuraavan vuoden kesällä kuin punainen terrori saavutti huippunsa kyydityksien myötä. Etenkin etelä-Virossa oli vastarinta aktiivista ja vastarintataistelijat ehtivät vapauttaa useita kaupunkeja ennen sakslaisten saapumista. Armeijasta mikä oli liitetty Neuvostoarmeijaan pakenivat monet ennen sen siirtoa Venäjälle. Upseereista suuri osa teloitettiin. Monet pakenivat Saksan puolelle heti mahdollisuuden saatuaan. Suuri osa kuoli työleireillä.

6. Miehityksen legitimoimiseksi järjesteti miehityshallitus Virossa vaalit. Vaalit järjestettiin rikkoen Viron perustuslakia ja vaalilakia. Alunperin oli tarkoitus, että menetelelyllisesti muutetaan mahdottomaksi muitten kuin miehitysvallan edustajien asettaminen ehdolle. Kun kuitenkin melkein kaikissa vaalipiireissä onnistuttiin asettamaan myös yksi vastaehdokas joutuivat miehittäjät poistamaan vastaehdokkaat listoilta ennen vaaleja. Kun vaaleissa oli vain miehitysvallan edustajat ehdolla oli vaalien tulos selvä ennen kuin ensimmäistäkään ääntä oli annettu. Näin "valittu" parlamentti äänesti Viron liittämisestä neuvostoliittoon. Varmuuden vuoksi oli parlamenttisalissa joukko neuvostosotilaita vahtimassa kansanedustajia "äänestyksen" aikana.