Dr. Johan Bäckman explains in his book The Bronze Soldier how the famous Finnish writer Mika Waltari contributed to a Nazi propaganda pamphlet in Spring 1941 for manipulating the Finnish public opinion more favourable towards ongoing attack preparations against Leningrad. A book titled Truth about Estonia, Latvia and Lithuania was published in Finnish in April 1941 under the pseudonym Nauticus, allegedly printed in Sweden. In reality the book was however compiled by Mika Waltari in his cabinet at the notorious Finnish State Police and printed in Helsinki by Otava, who published at the time plenty of pro-Nazi literatue. The pamhplet, which contains fanatic examples of anti-Semitic and anti-Soviet war propaganda, was re-published in 2008 by the Finnish publisher WSOY for the 100th anniversary of Waltari.
Mika Waltarin syntymän 100-vuotisjuhla peittää alleen joukon moraalisia kysymyksiä, joita Waltarin perikunta tai kirjailijan muistolla rahastava WSOY eivät viitsi pohtia. Suomi oli toisen maailmansodan aikana natsien liittolainen. Waltari palveli fasismia sotapropagandistina, jonka kirjoissa estottomasti solvattiin juutalaisia ja valmisteltiin suomalaisten mielialoja tuhoamissotaan ja kansanmurhaan. Keväällä 1941 Otava painatti Waltarin kokoaman natsipamfletin "Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta". Tarkoitus oli valmistella varsinkin suomalaisen eliitin mielialoja Leningradin-vastaiseen hyökkäyssotaan. Suomen ja Saksan yhteisen tuhoamissodan tärkein päämäärä oli Leningradin tuhoaminen ja sen väestön näännyttäminen nälkään. Waltarin pamfletti pohjusti asiaa samaan aikaan, kun Suomen ja Saksan sodanjohdon yhteiset hyökkäysvalmistelut olivat täydessä käynnissä. Waltari kokosi pamfletin natsimyönteisten viranomaisten raporteista Valtiollisen poliisin työhuoneessaan. Nyt, Waltarin 100-vuotisjuhlan kynnyksellä, Suomen ja Viron russofobiset piirit ovat ryhtyneet ratsastamaan Waltarin nimiin julkaistulla natsipropagandalla lietsoakseen Venäjä-vihaa. On hämmästyttävää, että Waltarin perikunta ei ole mitenkään puuttunut asiaan. Suomessa asuva virolainen nationalisti Kulle Raig kiertää Suomea luennoimassa Waltarin natsipamfletin siunauksellisuudesta, natsipamflettia käännettään Raigin aloitteesta viroksi, professori Seppo Zetterberg ylistää natsipropagandaa totuudenmukaiseksi WSOY:n tilaamassa uusintapainoksen esipuheessa, ja natsisympatioistaan tunnettu virolainen historioitsija Mart Laar aikoo laatia Waltarin natsipamfletin vironkieliseen laitokseen selventävän esi- tai jälkipuheen. On selvää, että Waltarin perikunta on joutunut tässä asiassa mahtavan huijauksen kohteeksi.
Katkelma valt. tri Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö (Tarbeinfo 2008), s. 99-100:
Hitler oli kirjoittanut: ”Juoksuhautasota korvataan vallankumouksellisin propagandakeinoin jo ennen kuin armeijat ryhtyvät leikkiin. Me käytämme viidennen kolonnan salaisia aseita tien tasoittamiseksi maailmanvaltiuteen hyökkäävälle natsilaisuudelle.”
Helsingissä Otava painatti keväällä 1941 rasistisen natsipamfletin Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Sen tarkoituksena oli valmistaa suomalaisten mielialoja Leningradin-vastaiseen hyökkäykseen. Valpon raporteista kasatun herjauskirjan mukaan muun muassa Neuvostoliiton suurlähetystö oli ”juutalainen kommunistilähetystö” ja Viron uusi sosiaaliministeri Viktor Hion ”psykopaatti ja alkoholisti”. Koska Suomi esitti puolueetonta, natsipamfletti naamioitiin Förlaget Balticum -kustantamon Ruotsin Malmössä painattamaksi. Todellisuudessa sellaista kustantamoa ei ollut olemassakaan.
Myöhemmin ilmeni, että Mika Waltari oli koonnut pamfletin työhuoneessaan Valtiollisessa poliisissa käyttämällä muun muassa Valpon ja muiden valmiiksi kirjoittamia raportteja. Siitä huolimatta tämä alun perin Nauticus-nimimerkillä julkaistu tekele painettiin keväällä 2008 Waltarin nimissä kirjailijan satavuotisjuhlan kunniaksi. Esipuheessa professori Seppo Zetterberg väittää natsikirjaa totuudenmukaiseksi. Kulle Raig aikoo kääntää kyseisen natsipamfletin viroksi ja kiertää Suomessa esitelmöimässä sen totuudenmukaisuudesta. Jälkisanojen kirjoittajaksi on lupautunut Mart Laar.
Waltarin kuoltua vuonna 1979 Kansan Uutiset kirjoitti, että vainaja oli suuri kertoja, joka edusti edistyksellistä ja humaania maailmankatsomusta. Muistokirjoitukseen laatimassaan vastineessa (!) Hannu Salama kysyi: ”Voiko neuvostovastainen kirjoittelu olla humaania ja edistyksellistä?”
Tämä oli katkelma valt. tri Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö (Tarbeinfo 2008), s. 99-100.
Tilaa kirja osoitteesta pronssisoturi@gmail.com!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti