SIBELIUS NATSIEN MANNEKIININA
Alfred Rosenberg ihaili Jean Sibeliuksen musiikkia ja halusi perustaa natseille oman Sibelius-Seuran. Suomen Berliinin-lähettilään T. M. Kivimäen aloitteesta Goebbels varasti idean ja kirjoitti päiväkirjaansa suomalaisten toivoneen, että natsit vahvistaisivat kulttuurisuhteita ”tekemällä enemmän Sibeliuksen eteen”. Wehrmachtin sotilaiden Suomi-oppaassa Sibeliuksen musiikista sanottiin: ”Sankarillinen huimapäisyys ja taipumus mystillis-mietiskelevään käyvät käsi kädessä, samoin kuin tietoisuus arjen kovuudesta ja rakkaus levolliseen ja salaperäiseen luontoon. – – Kukaan toinen ei hänen laillaan kykene aistimaan kansan ja isänmaan sielua.” Teo Snellman ja Jussi Leino kirjoittivat natsiohjelmaansa: ”Kansakunnan veren puhtauteen perustuva puhdas kansallishenki, joka siten on elimellinen, elävä todellisuus, on kansallisen elämän voimanlähde, tuki ja turva.”
Natsit nostivat Sibeliuksen suurimmaksi elossa olevaksi ulkomaiseksi säveltäjäksi. Sibelius-Seura perustettiin Goebbelsin määräyksestä huhtikuussa 1942. Yleisradio lähetti Berliiniin radiosignaalina Sibeliuksen kiitospuheen, jossa hän viittasi Suomen ja Saksan ”kohtalonyhteyteen”. Goebbels oli nimittänyt Sibeliuksen natsien säveltäjäjärjestön johtoon jo 1934 ja Hitler palkinnut mielisäveltäjänsä Goethe-mitalilla 1935 ”kansallistunnetta pulppuavasta musiikista”. Nero sai natseilta samana vuonna toisenkin prenikan, Brahms-mitalin.
Sibelius kannatti Suur-Suomi-hankkeita ja ihastui luutnantti Heikki Nurmion kirjoittamaan Jääkärimarssiin: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta.” Runo salakuljetettiin säveltäjälle Saksasta 1917, ja hän kirjoitti siihen kohtalonomaisen sävelen, joka on edelleenkin Suomen puolustusvoimien lukuisten yksiköiden kunniamarssi. Kappaletta on tosin sensuroitu siten, että sanan ”Viro” kohdalla onkin ”Häme”.
Saksalainen filosofi Theodor W. Adorno risti 1938 Sibeliuksen taantumuksen voimia viehättäväksi säveltäjäksi, jonka luontoa mystifioivassa musiikissa kuului natsilainen veren ja maan estetiikka.
...
Tämä oli katkelma Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö (Tarbeinfo 2008), s. 82.
TILAA PRONSSISOTURI-KIRJA OSOITTEESTA pronssisoturi@gmail.com
4 kommenttia:
Puhun myös 1920-luvun ilmapiiristä ja 1930- ja 1940-luvuillahan maine oli huipussaan.
Lähetä kommentti