torstai 13. marraskuuta 2008

Vastauksia Harri Raittiille

Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Harri Raitis on esittänyt minulle seuraavat kysymykset:

Turun Sanomat ei enää jatka keskustelua, joka liittyy Johan Bäckmanin inttämiseen siitä oliko Viro miehitetty vai ei. Jos jatkaisi, esittäisin Bäckmanille seuraavat kysymykset:
1. Onko armeijan aseista riisumista, kun aseet kootaan, sotilaat komennetaan niistä hyvän matkan päähän ja sitten aseet viedään pois? Näin nimittäin tapahtui ja se on dokumentoitu.

- En tiedä, mitä tapahtumaa tarkoitatte. Viron suojeluskunta kyllä riisuttiin aseista Laidonerin määräyksestä, mutta armeija jätettiin aseisiin. Jos teillä on dokumentteja, esittäkää ne.

2. Edellyttääkö se, että "epävakaat elementit" (kyse on siis ihmisistä!) siirretään maasta vastoin heidän tahtoaan maan miehittämistä?

- Yritätte sanoa, että kesän 1941 joukkokarkotus (massadeportaatio) olisi "todiste" kesän 1940 "miehityksestä". Kesän 1940 tapahtumat pitää kuitenkin arvioida erikseen. Silloin kukaan ei varmasti voinut tietää, että vuoden kuluttua olisi sota. Kesä 1940 pitää arvioida omassa kontekstissaan, kesä 1941 omassaan.

Matti Klinge muuten kirjoittaa uunituoreessa kirjassaan, että Suomi oli syyllinen kesän 1941 "kyydityksiin". Näin Klinge:

"- - suomalaisten olisi Virossa "rehvastellessaan" muistettava Suomen "syyllisyys" kesän 1941 suuriin deportaatioihin. Nehän olivat Neuvostoliiton reaktio Suomen ja Saksan jo kesäkuussa merellä ja sitten kuun lopussa maalla aloittamaan "operaatio Barbarossan" hyökkäykseen. En siis ollenkaan voi ymmärtää Ilveksen ideaa siitä, että Viron neuvostoaika olisi jotenkin unohdettava, pyyhittävä pois häpeällisenä valheena. Jokainen aikakausi on muistamisen arvoinen." (Lähde: Matti Klinge: Nainen kävi parvekkeella. Päiväkirjastani 2007-2008. Otava 2008, s. 171.)

Kun Saksa ja Suomi olivat aloittaneet hyökkäyksensä, Neuvostoliiton oli pakko puhdistaa tuleva rintamalinjansa eli pelastaa siellä olleet siviilit.

3. Jos vuoden 1940 "neuvostokansojen perheeseen liittyminen" toteutettiin laillisin muodoin, miksi riippumattomat kansainväliset selvitykset toteavat sen lavastukseksi?

- Kyseiset "riippumattomat" selvitykset ovatkin ehkä riippuvaisia eli puolueellisia. Jokainen "selvitys" pitäisi arvioida erikseen. Kyllä se tapahtui laillisin muodoin, mutta tapahtumiin voidaan toki soveltaa moraalista kritiikkiä.

4. Toteutettiinko vuoden 1940 riigikogun vaalit Viron perustuslain mukaisesti? Ettei vaan olisi Zdanoville tapahtunut pari pahaa mokaa siinä ruljanssissa.

- Mitä ne "mokat" olisivat olleet? Pätsin kuusivuotisen diktatuurin aikana ei ollut mitään demokratiaa.

5. Kuinka ihmeessä vaalien tulos saatettiin ilmoittaa Moskovan radiossa pari tuntia ennen kuin äänestys oli päättynyt?

- Millä perusteella näin tapahtui?

Lopuksi voisi vielä todeta, että mieletöntä keskustelua, jonka varsinainen tavoite on toisen keskustelijan kirjan myynnin edistäminen, on mieletöntä jatkaa.

- Herra Raitis itse on ollut innokkaasti aloittamassa ja jatkamassa keskustelua, joten kiitos hänelle. Historiantulkintoihin liittyvä debatti ei kiinnosta massoja, joten se ei vaikuta kirjan myyntiin mitenkään.

Harri Raitis jatkaa keskustelua oheisella kommentilla:

Tässä vastaus vain yhteen kysymykseen. Se riittää osoittamaan koko JB:n ajatusrakennelman heikkouden.
Vaalit 1940: Presidentti Päts määräsi 5.7.40 ennenaikaiset parlamenttivaalit pidettäviksi 14.-15.7.40. Perustuslain mukaan vaalit sai järjestää aikaisintaan 35 päivää määräämisen jälkeen. Nyt aikaa jäi vain 9 päivää.
Venäläisten asettaman Vareksen hallitus laati uuden vaalilain. Perustuslain mukaan vaalilain säätäminen oli parlamentin tehtävä. Hallitus lakkautti parlamentin ylähuoneen eli valtioneuvoston. Tämäkin toimenpide oli perustuslain vastainen. Jo näillä perusteilla kesän 1940 vaalit voidaan todeta laittomiksi, joka tekee laittomiksi myös kaikki näiden vaalien perusteella valittujen valtioelinten päätökset.


Tuo voi tarkoittaa korkeintaan sitä, että Viron liittäminen Neuvostoliittoon oli laiton. Se ei kuitenkaan poista käsitystä miehitysmyytistä ja siitä, että kysymyksessä ei ollut miehitys. Sitä paitsi neuvostotukikohtia oli perustettu maahan jo aikaisemmin kahdenvälisten sopimusten perusteella. Olivatko nämä sopimuksetkin laittomia Raitiksen mielestä? 

Harri Raitis edelleen jatkaa keskustelua seuraavilla kysymyksillä ja huomautuksilla (dosentti Bäckmanin vastauksen lihavoituina): 

Annetaan sitten tietämättömille lisätietoa:

1. Koko tapahtumasarja syksystä 1939 ja kesään 1940 perustui Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan, jolla Saksa antoi Neuvostoliitolle vapaat kädet toimiin Baltiassa ja Suomessa. Neuvostoliitto oli kesällä 1939 yrittänyt saada aikaan samansisältöisen sopimuksen länsivaltojen kanssa, mutta epäonnistunut. Niin sen piti turvautua Saksaan. Tavoitteena oli tästä asti (kesästä 1939) viedä Neuvostoliiton rajat Itämeren rantaan.

- Yhdellä paperinpalalla ("lisäpöytäkirjalla") ei voi perustella näin suuria tapahtumia. Ikään kuin Euroopassa ei olisi ollut muita valtioita kuin Neuvostoliitto ja Saksa. Tapahtumien kulku perustui hyvin pitkälle Laidonerin ja Pätsin päätöksiin. 

2. Viron miehitys kesällä 1940 tapahtui ns. Narvan diktaatin perusteella. Kyseessä oli muodollisesti sopimus, mutta virolaiset eivät saaneet muuttaa siitä sanaakaan, sillä heille ilmoitettiin, että ellei sopimusta tehdä, rajan takana odottava puna-armeija hyökkää.

- Kuka sanoi virolaisille, että "ellei sopimusta tehdä, rajan takana odottava puna-armeija hyökkää"? Mitä sopimusta? Tukikohdista tehtiin sitä paitsi useita sopimuksia. 

On aivan yhdentekevää käytettiinkö diktaatissa sanaa "miehitys", kun päävaatimus oli vieraan valtion sotajoukkojen asettuminen Viroon kaikkialle, minne katsoi tarpeelliseksi asettua. Mitä merkitsee miehitys, ellei tätä?

- Mitä sanaa diktaatissa (missä diktaatissa) sitten käytettiin? Miehitys tarkoittaa vihamielisen armeijan tekemää alueen haltuunottoa ja sotavoimien neutralointia. Asiasta tehtiin kahdenvälisiä sopimuksia ja joukot tulivat hyvässä yhteisymmärryksessä rauhanomaisesti, eikä Viron armeijaa koskaan riisuttu aseista. Se ei siis tietenkään ollut mikään miehitys.

3. Venäläiset lähteet kertovat:
Päätös Baltian liittämisesta Neuvostoliittoon tehtiin Kremlissä 24.-25.5.40.
4.-7.6.40 koottiin joukkoja rajalle ja Baltian tukikohdat komennettiin taisteluvalmiuteen.
9.6.40 päivätty asiakirja kertoo, että 8 vankileiriä on valmiina ottamaan vastaan 48.000 sotavankia. Vähän myöhemmin luku nostettiin 66.000:een.
Kesäkuun puolivälissä Baltian rajoilla oli 435.000 miestä, 8000 tykkiä ja kranaatinheitintä, 3000 panssarivaunua ja 2600 lentokonetta.
13.6.40 klo 23.30 annettiin hyökkäyskäsky, jonka mukaan hyökkäyksen ajankohta ilmoitettaisiin myöhemmin.
16.6.40 luovutettiin lähettiläs Reille Moskovassa uhkavaatimus, että neuvostojoukkojen Viroon tuloon oli suostuttava tai muuten ne hyökkäisivät.
17.6.40 Laidoner allekirjoitti Narvan diktaatin, jossa määriteltiin neuvostojoukkojen sijoituspaikat jne.
1.8.40 ulkoasiankomissaari Molotov ilmoitti korkeimmalle neuvostolle, että Neuvostoliiton rajat olivat siirtyneet Itämerelle. Viro oli tuolloin vielä itsenäinen valtio.

- Herra Raitis on hyvä ja kertoo mistä "venäläisistä lähteistä" tässä on kysymys!

4. Kyydityksistä
Jos kesän 1941 kyyditys tehtiin vain siviiliväestön parhaaksi, jottei se joutuisi sodan jalkoihin, mihin sotaan varauduttiin 1949, jolloin kyyditettiin 30.000 virolaista?

- Aiemmin puhuimme kesän 1941 kyydityksistä. Tavallaan kesän 1949 kyydityskin tehtiin siviiliväestön parhaaksi. Virossa käytiin tuolloin sisällissotaa, minkä Raitis tietää hyvin. Terroristit iskivät siviilikohteisiin, sotilaskohteisiin ja mihin tahansa kaikkialla maassa. Tilanteen neutraloimiseksi oli tarpeen siirtä heitä mahdollisesti tukevat elementit pois. 

Aiheetta enempään
Harri Raitis (muuten sana raitis taivutetaan genetiivissä raittiin, ei raitiksen)


- Olen korjannut väärän taivutuksen. 

4 kommenttia:

Harri Raitis kirjoitti...

Tässä vastaus vain yhteen kysymykseen. Se riittää osoittamaan koko JB:n ajatusrakennelman heikkouden.
Harri Raitis
SVyl:n puheenjohtaja, ei toiminnanjohtaja

Vaalit 1940
Presidentti Päts määräsi 5.7.40 ennenaikaiset parlamenttivaalit pidettäviksi 14.-15.7.40. Perustuslain mukaan vaalit sai järjestää aikaisintaan 35 päivää määräämisen jälkeen. Nyt aikaa jäi vain 9 päivää.
Venäläisten asettaman Vareksen hallitus laati uuden vaalilain. Perustuslain mukaan vaalilain säätäminen oli parlamentin tehtävä.
Hallitus lakkautti parlamentin ylähuoneen eli valtioneuvoston. Tämäkin toimenpide oli perustuslain vastainen.
Jo näillä perusteilla kesän 1940 vaalit voidaan todeta laittomiksi, joka tekee laittomiksi myös kaikki näiden vaalien perusteella valittujen valtioelinten päätökset.

Johan Bäckman kirjoitti...

Kiitos lisäkommenteista. Liitän ne blogiini. Jos haluat, voit kirjoittaa minulle lisäkommentteja suoraan ja lisään ne ko. tekstiin.

Harri Raitis kirjoitti...

Annetaan sitten tietämättömille lisätietoa:
1. Koko tapahtumasarja syksystä 1939 ja kesään 1940 perustui Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan, jolla Saksa antoi Neuvostoliitolle vapaat kädet toimiin Baltiassa ja Suomessa. Neuvostoliitto oli kesällä 1939 yrittänyt saada aikaan samansisältöisen sopimuksen länsivaltojen kanssa, mutta epäonnistunut. Niin sen piti turvautua Saksaan. Tavoitteena oli tästä asti (kesästä 1939) viedä Neuvostoliiton rajat Itämeren rantaan.
2. Viron miehitys kesällä 1940 tapahtui ns. Narvan diktaatin perusteella. Kyseessä oli muodollisesti sopimus, mutta virolaiset eivät saaneet muuttaa siitä sanaakaan, sillä heille ilmoitettiin, että ellei sopimusta tehdä, rajan takana odottava puna-armeija hyökkää.
On aivan yhdentekevää käytettiinkö diktaatissa sanaa "miehitys", kun päävaatimus oli vieraan valtion sotajoukkojen asettuminen Viroon kaikkialle, minne katsoi tarpeelliseksi asettua. Mitä merkitsee miehitys, ellei tätä?
3. Venäläiset lähteet kertovat:
Päätös Baltian liittämisesta Neuvostoliittoon tehtiin Kremlissä 24.-25.5.40.
4.-7.6.40 koottiin joukkoja rajalle ja Baltian tukikohdat komennettiin taisteluvalmiuteen.
9.6.40 päivätty asiakirja kertoo, että 8 vankileiriä on valmiina ottamaan vastaan 48.000 sotavankia. Vähän myöhemmin luku nostettiin 66.000:een.
Kesäkuun puolivälissä Baltian rajoilla oli 435.000 miestä, 8000 tykkiä ja kranaatinheitintä, 3000 panssarivaunua ja 2600 lentokonetta.
13.6.40 klo 23.30 annettiin hyökkäyskäsky, jonka mukaan hyökkäyksen ajankohta ilmoitettaisiin myöhemmin.
16.6.40 luovutettiin lähettiläs Reille Moskovassa uhkavaatimus, että neuvostojoukkojen Viroon tuloon oli suostuttava tai muuten ne hyökkäisivät.
17.6.40 Laidoner allekirjoitti Narvan diktaatin, jossa määriteltiin neuvostojoukkojen sijoituspaikat jne.
1.8.40 ulkoasiankomissaari Molotov ilmoitti korkeimmalle neuvostolle, että Neuvostoliiton rajat olivat siirtyneet Itämerelle. Viro oli tuolloin vielä itsenäinen valtio.
4. Kyydityksistä
Jos kesän 1941 kyyditys tehtiin vain siviiliväestön parhaaksi, jottei se joutuisi sodan jalkoihin, mihin sotaan varauduttiin 1949, jolloin kyyditettiin 30.000 virolaista?

Aiheetta enempään
Harri Raitis (muuten sana raitis taivutetaan genetiivissä raittiin, ei raitiksen)

Sven Laakso kirjoitti...

Raitis ei vastaa Bäckmanin kysymykseen siitä, mistä "venäläisistä lähteistä" edellisessä merkinnässä on kysymys.

Jos lähteet ovat olemassa, ne kannattaisi mainita vaikka ihan satunnaistenkin lukijoiden sivistämiseksi.

Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpöytäkirja kaiken selittäjänä on arveluttanut minuakin. En tiedä aisiasta paljoa. Käsittääkseni lisäpöytäkirjasta tunnetaan vain yksi Berliinin raunioista löytynyt mikrofilmikopio.

Tiedettiinkö Suomessa lisäpöytäkirjasta? Ketkä tiesivät lisäpöytäkirjasta. Miksei Saksa avustanut Suomea talvisodassa? Olivatko Neuvostoliitto ja/tai Saksa lisäpöytäkirjan suhteen vakavissaan, vai pelasiko jompi kumpi viekasta peliä. Ketkä tuosta pelistä tiesivät? Tiedettiinkö Suomessa tuosta pelistä?