Lukijoiden pyynnöstä julkaisen tulossa olevasta PRONSSISOTURI-kirjastani alaluvun, jossa käsittelen Viron paljon puhutun miehitysmyytin historiallista taustaa. Viron miehitysmyytin juuret ovat natsipropagandassa, jonka tarkoitus oli kiihottaa kansaa murhanhimoiseen juutalaisvihaan. Natsipropagandassa väitettiin, että Neuvostoliitto oli juutalaisten johtama valtio ja että Viro oli joutunut "juutalaisen terrorin" alle. Nykyisin natsipropagandan miehitysmyytti on jalostunut psykoterroriksi, jonka avulla Viro sortaa venäläisiään, tai toisaalta pornografiaksi, jolla Sofi Oksanen ja Imbi Paju kaupittelevat Suomessa kirjojaan. Siksi onkin syytä muistuttaa, mistä miehitysmyytti on alunperin tullut.
Katkelma Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö, alaluku Natsipropagandan miehitysmyytti. --- TILAA KIRJA OSOITTEESTA pronssisoturi@gmail.com ---Natsipropagandan miehitysmyytti
Hitler sanoi: ”
Taitava ja väsymätön propaganda saa kansan uskomaan mihin tahansa – – Mitä yksinkertaisemmalla hölynpölyllä me täytämme propagandamme, sitä voimakkaammin se vaikuttaa alkukantaisiin vaistoihin ja sitä paremmat ovat tulokset.”
Vasemmistolehti
Tampereen Sanomat kirjoitti marraskuussa 1936 fasistien menetelmistä: ”
Tunteita kiihdytetään äärimmilleen niin, että joukot tekevät pyhän vihan ja sokeuden vallassa, sen mitä käsketään. Ihmisten aivoja puudutetaan suggeroimalla. Tällainen suggeroitu yksilö menettää loogisen ajattelemisen taidon ja uskoo kaiken, mitä sanotaan. Siinä tilassa ihminen on älytön.”
Natsipropaganda kehitti miehitysmyytin eli juutalaisvastaisen salaliittoteorian. Se leimasi kaikki juutalaiset lapsia myöten Venäjän salaisen poliisin agenteiksi ja desanteiksi, jotka järjestivät vallankumouksia, heittelivät polttopulloja ja hyppäsivät laskuvarjolla. Virolaisille syksyllä 1941 jaetussa moniväriesitteessä
Adolf Hitler – vapauttaja sanottiin: ”Kaikissa maissa missä teidän maanne tavoin on joskus vallinnut juutalainen terrori, Adolf Hitler otetaan joka paikassa riemusaatossa vastaan vapauttajana.”
Helsingin Sanomat raportoi Goebbelsin sanoneen helmikuussa 1942: ”
Idässä juutalainen terrori on alistanut valtaansa 200-miljoonaisen kansan ja varustanut sen hyökkäyssotaan koko Eurooppaa vastaan. – – Bolshevismin päämääränä on juutalainen maailmanvallankumous – – olemme idässä tekemisissä sellaisen poliittisen pirullisuuden kanssa, joka ei tunnusta mitään ihmisien tai valtakuntien välisiä siteitä.”
Virossa natsit levittivät tarinaa kymmenestä juutalaisesta NKVD-upseerista, jotka murhasivat puolalaisia Katynin metsässä, tai pienestä kyttyräselkäisestä juutalaisnaisesta, joka ajeli pyörätuolillaan Leipurinkadun NKVD-päämajan kellarissa kiduttamassa uhrejaan (kidutuskammiossa oli kuulemma äänieristetyt seinät ja kourut lattiassa veren juoksuttamiseksi). Syksyllä 1941 Viron Gestapon vironkielisessä ohjesäännössä sanottiin:
”
Talmud antaa oivallisen kuvan juutalaisista rikollisena ja epäsosiaalisena aineksena. – – Sadistinen ilo ja murhamiesten kekseliäisyys on NKVD:n juutalaisissa löytänyt viimeistellyn ilmenemismuotonsa. Juutalainen on epäsosiaalista ainesta. Juutalaista eivät kiinnosta kysymykset, jotka ovat suunnatut kansankerrosten henkisen, fyysisen ja aineellisen hyvinvoinnin parantamiseen. Juutalainen, kotimaattomana ja muiden kansojen joukkoon kiilana tunkeutuvana vieraana ilmiönä lähtee ainoastaan egoistisesta ja juutalaisuuden etuun kohdistuvasta pyrkimyksestä. Muiden kansojen niin aineellista kuin kulttuuristakaan hyvinvointia, siltä osin kuin se on ristiriidassa juutalaisuuden periaatteiden kanssa, on juutalaisen mahdotonta hyväksyä. Omien pyrkimystensä toteuttamisessa juutalainen hyväksyy terrorin, sabotaašin ja partisaanitoiminnan. Tästä juutalaisten toimeenpanemat tai heidän johtamansa terrori- ja sabotaašiteot todistavat kouriintuntuvin esimerkein. – – Juutalainen luonteeseensa kuuluvan itsekkyyden ja petollisen ominaisuutensa puolesta muodosti ihanteellisen osan NKVD:n agenttiverkostossa. – – Erityisen valta-aseman juutalaisuus saavutti kommunistihallinnon voimaan tullessa Venäjällä. Ei voi lainkaan puhua SNTL:n valtiollisista elimistä, sen taloudellisesta, teollisuutta koskevasta, ulkopoliittisesta tms. kysymyksestä, niin että sen yhteydessä voisi ohittaa juutalaisuuden. SNTL:ssa juutalaisella on määräävä ja vahva asema puolueessa, puna-armeijassa, lehdistössä ja sanalla sanoen kaikissa valtiollisissa ilmentymissä, jotka liittyvät valtaan.”
Virolaisen
Postimees-lehden mukaan juutalaiset olivat syyllisiä virolaisten kyydityksiin kesällä 1940. Tarttolaisen tytön suulla lehti kertoi: ”
Työväentalon pääovella seisoi juutalainen, joka oli määrätty tarkistamaan kokoukseen tulijat. – – Yrittäessämme lähteä salista havaitsimme, että työväentalon ovet oli suljettu ja kaikilla ovilla oli juutalainen vartio – – .” Helmikuussa 1942 Karl Litzmann ja Hjalmar Mäe kirjoittivat natsilehti
Eesti Sõnassa, että meneillään oli koko Euroopan sota kapitalismin ja kommunismin ”juutalaista alkuperää” vastaan.
Suomen natsimielinen lehdistö piti Viron ”neuvostomiehitystä” Suomeakin uhkaavana juutalaisena hankkeena. VIROSSA TOIMINUT JUUTALAISTERRORISTI JATKAA TOIMINTAANSA SUOMESSA,
Hämeen Sanomat otsikoi kesällä 1941. Jutun mukaan Viron kesäkuun 1940 vallankumouksen ”juutalainen johtaja” (Vares?) olisi heitetty laskuvarjolla Suomeen. RYSSÄT OVAT RYHTYNEET KÄYTTÄMÄÄN VIROA VASTAAN JUUTALAISIA DESANTTEJA,
Ajan Suunta otsikoi Viron natsimiehityksen aikana. Menipä
Ajan Suunta niin pitkälle, että väitti kaikkia Neuvostoliiton pakkotyöleirien vartijoita juutalaisiksi. Suomalaisille kerrottiin myös, että Neuvosto-Venäjällä kaikkien vankien otsaan painettiin Davidin tähti. Ja kun Vihdissä nähty suomalainen desantti Kerttu Nuorteva etsintäkuulutettiin, Päämajan valvontaosaston antamien tuntomerkkien mukaan hän oli ”selvästi juutalaisen näköinen”.
Juutalaisvastainen miehitysmyytti ilmeni Suomessa erityisesti siten, että juutalaisten väitettiin päässeen Neuvosto-Eestin parhaimmille paikoille. Valtiollisen poliisin raportissa Viron juutalaisista sanottiin: ”
Melkein kaikki Viron juutalaiset ovat suoranaisesti tai välillisesti NKVD:n palveluksessa – – NKVD:n järjestelyssä esiintyy samoja suuria puutteita ja heikkouksia kuin kaikilla muillakin aloilla N-liitossa. Syy: aivojen kehittymättömyys.”
Vapaa Suomi kirjoitti, että juutalaisilla oli keskeinen asema Viron hallinnossa ja punaisen miliisin johdossa. ”Viron juutalaisista jotkut äänestivät Venäjän hyväksi ja saivat sitten edullisia toimia”, kirkollinen
Herättäjä valisti joulukuussa 1941.
Etelä-Suomen Sanomat raportoi maaliskuussa 1942 juutalaisten Tallinnassa käyttämistä kauhistuttavista kidutusmenetelmistä otsikolla GPU:N TALLINNALAISESSA KIDUTUSLUOLASSA: ”
Syytekirjelmä oli aina etukäteen kirjoitettu, ja monessa tapauksessa pyydettiin asianomaista sovinnolla allekirjoittamaan se. Kun pidätetty kieltäytyi, seurasi pahoinpitely. Sen toimitti usein pari nuorta juutalaista. – – Kuulustelujen aikana juutalaiset kehuskelivat, mitä herkkuja heillä oli pöydällään, ja miten mainiolta ne maistuivat. Pidätettyjä kiusatakseen tarjosi ryssä joskus hänelle savukkeen, mutta viime hetkessä juutalaisnulikka tempasi savukkeen itselleen ja puhalsi savun pidätetyn kasvoille.”
Suomi oli natsien mielestä juutalaisten sillanpääasema. Saksan armeijan Suomi-oppaassa sanottiin: ”
Edellisestä maailmansodasta aina nykyhetkeen asti uhkana on ollut juutalais-bolševistinen imperialismi, joka pyrki imemään sen [Suomen] itseensä ja käyttämään sitä alkupisteenä tunkeutumiselleen germaaniseen Eurooppaan – – . Mutta Suomi on aina pitänyt itseään länsimaisen kulttuurin itäisenä etuvartiona.”
Hitler sanoi: ”
Juoksuhautasota korvataan vallankumouksellisin propagandakeinoin jo ennen kuin armeijat ryhtyvät leikkiin. Me käytämme viidennen kolonnan salaisia aseita tien tasoittamiseksi maailman valtiuteen hyökkäävälle natsilaisuudelle.”
Helsingissä
Otava painatti keväällä 1941 rasistisen natsipamfletin
Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Sen idea oli valmistaa suomalaisten mielialat Leningradin-vastaiseen hyökkäykseen. Valpon raporteista kasatun herjauskirjan mukaan Neuvostoliiton suurlähetystö oli ”juutalainen kommunistilähetystö” ja mm. Viron uusi sosiaaliministeri Viktor Hion ”psykopaatti ja alkoholisti”. Koska Suomi esitti puolueetonta, natsipamfletti naamioitiin
Förlaget Balticum -kustantamon Ruotsin Malmössä painattamaksi. Todellisuudessa sellaista kustantamoa ei ollut olemassakaan.
Myöhemmin ilmeni, että Mika Waltari kasasi pamfletin Valtiollisen poliisin työhuoneessaan. WSOY julkaisi kirjasen uudelleen keväällä 2008 Waltarin 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Esipuheessaan professori Seppo Zetterberg väittää natsikirjaa totuudenmukaiseksi. Kulle Raig meinaa kääntää sen jopa viroksi Mart Laarin jälkipuheella varustettuna (vaikka Waltarin perikunta onkin tiettävästi alkanut epäillä koko hanketta).
Waltarin kuoleman yhteydessä 1979
Kansan Uutiset kirjoitti, että vainaja oli suuri kertoja, joka edusti edistyksellistä ja humaania maailmankatsomusta. Muistokirjoitukseen laatimassaan vastineessa (!) Hannu Salama kysyi: ”Voiko neuvostovastainen kirjoittelu olla humaania ja edistyksellistä?”
Miehitysmyytti elää. Helsingin yliopistossa 2007 hyväksytyssä Seppo Vepsäläisen opinnäytteessä sanotaan, että ”Neuvostoliitosta oli tullut Viroon näkyviä juutalaisia kommunistijohtajia”. Vepsäläisen mielestä ”vironvenäläisistä ja -juutalaisista suhteessa suurempi osa astui neuvostopuolelle”. Esimerkkeinä Vepsäläinen mainitsee vironjuutalaisen hävityspataljoonan johtajan, ukrainanjuutalaisen sotakomissaarin ja vielä erään juutalaisen lääkärin. Vepsäläisen mukaan hävityspataljoonissa oli juutalaisten lisäksi ”vankiloista värvättyjä varkaita ja väkivaltarikollisia” (mikä on kiinnostavaa, ottaen huomioon, että Vladimir Putinin isä taisteli Viron suunnalla hävityspataljoonassa).
Martti Turtola on sittemmin tarttunut miehitysmyyttiin ja todennut, ettei kysymyksessä kenraali Johan Laidonerinkaan mukaan ollut miehitys vaan ”lisäjoukkojen tuominen Viroon”. Syksyllä 1939 Viro oli presidentti Konstantin Pätsin ja Laidonerin johtama diktatuuri, jota harva virolainen oli halukas puolustamaan. Päts ja Laidoner suostuivat Neuvostoliiton ehdotuksiin ja estivät kaiken vastarinnan. Viron armeijaa ei tarvinnut edes riisua aseista, ja ”miehityksen” käytännön todisteiksi jäivät lähinnä sotilaiden vormuihin vaihdetut napit. Viron armeija jatkoi olemassaoloaan vielä pitkään Punaisen Armeijan itsenäisenä osana aina sodan loppuun ja sen jälkeenkin. Laidonerin mielestä ”pikkuvaltiot eivät yksin kykene olemaan olemassa, niiden väistämätön kohtalo on ennemmin tai myöhemmin liittyä yhden tai toisen maan kanssa”. Myös brittien entinen Moskovan-lähettiläs Sir Stafford Cripps oli sitä mieltä, ettei Venäjän suurten teollisuuskeskusten lähettyvillä saanut olla pikkuvaltioita. ”Meidän puoleltamme olisi ollut absurdia alkaa sotia Venäjää vastaan”, Laidoner summasi.
---
Tämä oli katkelma Johan Bäckmanin kirjasta Pronssisoturi - Viron patsaskiistan tausta ja sisältö, alaluku Natsipropagandan miehitysmyytti.
--- TILAA KIRJA OSOITTEESTA pronssisoturi@gmail.com ---
--- TILAA KIRJA OSOITTEESTA pronssisoturi@gmail.com ---
