Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa: heti
DOSENTTI BÄCKMAN YHTEYDESSÄ KANSAINVÄLISEEN PEN-KLUBIIN "AVOIMEN KIRJEEN" VUOKSI
Viron patsaskiistaa ja Viron historiaa kriittisesti käsitelleen Pronssisoturi-kirjan kirjoittanut dosentti Johan Bäckman on kirjoittanut kirjeen kansainvälisen PEN-järjestön toiminnanjohtajalle Caroline McCormicille.
Kirjeen aiheena ovat Bäckmanin kirjansa ja mielipiteidensä vuoksi saamat vakavat uhkaukset sekä yritykset rajoittaa hänen sananvapauttaan Suomessa sekä yritys estää häntä luennoimasta ja työskentelemästä Helsingin yliopistossa.
Viime viikolla joukko suomalaisia ja virolaisia kirjoitti "avoimen kirjeen" Helsingin yliopiston johdolle vaatien Bäckmanin luennoinnin estämistä. Perusteena olivat Bäckmanin kirjoitukset ja mielipiteet Viron apartheid-politiikasta ja siitä, että todellisuudessa Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa.
Avoimen kirjeen oli laatinut kunnalisvaaliehdokas Iivi Masso ja sen olivat allekirjoittaneet Imbi Paju, Sofi Oksanen, Stefan Brunow, Elhonen Saks, Jevgeni Krishtafovitsh, Suvi Salmenniemi, Anna Rotkirch, Jussi K. Niemelä, Lasse Lehtinen, Henrik Lax, Mikael Enckell, Katri Vallaste, Jukka Mallinen, Evhen Tsybulenko ja Ben Zyskowicz.
Kirjeen kirjoittajat ovat saaneet paljon kritiikkiä, koska heidän on katsottu syyllistyneen sanan- ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen sekä puuttuneen yliopiston autonomiaan.
Kirjeen allekirjoittajista ainakin dosentti Anna Rotkrich on vetänyt nimensä pois. Tiettävästi eräät muutkin ovat kieltäneet nimensä käytön kirjeen yhteydessä.
Bäckman pitää erittäin huolestuttavina allekirjoittajien vaatimuksia estää hänen opetustyönsä yliopistolla hänen väitettyjen mielipiteidensä vuoksi.
Erityisen omituista Bäckmanin mielestä on se, että kirjeen on allekirjoittanut Suomen PEN-klubin puheenjohtaja Jukka Mallinen sekä joukko PEN-klubin jäseniä, kuten Sofi Oksanen. PEN-klubin sääntöjen mukaan sen jäsenet "sitoutuvat vastustamaan kaikkea ilmaisun vapauden tukahduttamista omassa maassaan ja yhteiskunnassaan".
Kirjeessään kansainvälisen PEN:in toiminnanjohtajalle Caroline McCormicille Bäckman kummastelee sitä, että Suomessa kirjailijan sananvapaus on joutunut uhatuksi Suomen PEN-klubin puheenjohtajan ja useiden PEN-klubin jäsenten taholta. Bäckmanin mielestä Mallisen johtama Suomen PEN ei noudata PEN-klubin peruskirjaa.
Bäckman pyytää kansainväliseltä PEN-järjestöltä asiassa toimenpiteitä.
Lisätietoja:
dosentti Johan Bäckman, 040 503 5474, dosentti Anna Rotkirch, 040 776 3086
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Turun Sanomat
Viron miehityksestä
Johan Bäckman väittää (TS 30.9.), ettei Viroa miehitetty vuonna 1940. Mieletön väite, sillä vielä elää henkilöitä, jotka näkivät kuinka Neuvostoliiton sotavoimat vyöryivät maahan. On aivan yhdentekevää mitä neuvostoliittolaisissa ja asiakirjoissa sanotaan. Puna-armeijassa palvelleet sotilaat todistivat, että jopa rivimiehille kerrottiin: ”Viroon mennään joka tapauksessa.” Joukot oli ryhmitetty hyökkäysvalmiuteen.
Miehitys perustui 23.8.1939 tehtyyn Neuvostoliiton ja Saksan sopimukseen, erityisesti sen salaiseen lisäpöytäkirjaan. Saksa takasi Neuvostoliitolle vapaat kädet Baltian maiden ja Suomen suhteen. Jo 11.10.1939 NKVD:n kenraali Serov kirjoitti käskykirjeen ”neuvostovastaisten elementtien” pidättämisestä ja Virosta kyydittämisestä. Käskettiin: 1. Syrjäyttää kaikki aktiiviset isänmaallismieliset ihmiset, 2. terrorin avulla nujertaa vähemmän aktiivisen väestön vastarinta ja 3. heikentää kansa fyysisesti.
Bäckman kirjoittaa, ettei Viron armeijaa riisuttu aseista. Se ei ole totta. Armeija ei ryhtynyt vastarintaan, koska Viron johtajat päättivät säästää verta, mutta aseista riisuttiin sekä armeija että suojeluskunta, joka lakkautettiin. Pieniä yhteenottojakin oli. Ainakin 10 punasotilasta ja 3 virolaissotilasta kaatui. Suuri osa upseereista pidätettiin.
Luotettavat kansainväliset selvitykset toteavat Baltian maiden liittymisen Neuvostoliittoon olleen lavastettu ja niiden miehityksen olleen Neuvostoliiton pitkäaikaisen pyrkimyksen tulos.
Bäckman kirjoittaa, että neuvostovallan rikoksista on puhuttava. Puhutaan: Virossa oli ennen vuotta 1940 kymmenen valtionpäämiestä. Heistä vain yksi pääsi pakenemaan Ruotsiin ja kuoli luonnollisen kuoleman. Muut yhdeksän joko teloitettiin tai kuolivat Neuvostoliiton vangitsemina epäselvissä oloissa. Viron armeijan 16 kenraalista 8 teloitettiin ja 5 kuoli vankileirillä. Viron 73 ministeristä vangittiin 48, ja heistä jäi henkiin vain 3. Viimeisen hallituksen 11 ministeristä vain pääministeri onnistui pakenemaan Ruotsiin, muut vangittiin. Viimeisen parlamentin 120 jäsenestä 58 joko teloitettiin tai kuoli vankileirillä.
Sellainen on ”vahvasti liioiteltu tulkinta neuvostomiehityksestä”. Kuinka tällaisen suunnitelmallisen murhaamisen jälkeen joku kehtaa julkaista valheita.
Harri Raitis
Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja
Julkaistu 5.10.2008
Vastaus Harri Raitikselle
Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Harri Raitis ottaa kantaa Pronssisoturi-kirjaani toistamalla myyttejä Viron "neuvostomiehityksestä". Vihamieliseen valtaukseen viittaava miehitys-sana on väärä, sillä neuvostototukikohdat perustettiin Viroon kahdenvälisten sopimusten perusteella. Kesäkuussa 1940 Postimees-sanomalehti otsikoi: "Neuvostoliiton uusien osastojen saapuminen Viroon alkoi. Kaikki on sujunut rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä".
Suoranaisen väärän tiedon Raitis esittää väittäessään, että Viron armeija riisuttiin aseista. Kun Viro liittyi Neuvostoliittoon kesällä 1940, Viron armeija jäi aseisiin ja suurin osa sen upseeristosta ja aliupseeristosta virkoihinsa. Vangitsemisiin ryhdyttiin vasta Saksan hyökättyä. Punaiseen Armeijaan liitetty Viron armeija jatkoi elämäänsä melko itsenäisenä ja vapautti Viron natsimiehityksestä syksyllä 1944.
Raitis viittaa kesän 1941 joukkokarkotuksiin eli "kyydityksiin". On totta, että suuri joukko ihmisiä siirrettiin sodan jaloista Venäjälle. Se oli oikea ratkaisu sodan kynnyksellä. Jokainen valtio puhdistaa sodan uhkan alla rintamalinjansa epävakaista elementeistä. Sitä paitsi moni virolainen pelasti tällä tavoin nahkansa. Venäjälle pelastautuivat niin Georg Ots kuin Lennart Merikin, joista emme ehkä muutoin olisi kuulleet mitään. Myös puolet Viron juutalaisista pelastettiin Venäjälle. Presidentti Konstantin Päts vietiin salonkivaunussa Leningradiin illalliselle hotelli Astoriaan ja sieltä Ufaan, missä perheelle annettiin kotiapulainenkin. Ylipäällikkö Laidoner vietiin perheineen Penzaan. Siellä perheelle annettiin lukaali valtion laskuun ja kenraalille maksettiin eläke. Kyyditys ei siis merkinnyt varmaa kuolemaa, suorastaan päin vastoin.
Viron nykyisen valtion olemassaolo perustuu "miehitysmyytille". Sitä käytetään Viron venäläisen vähemmistön poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen aseman heikentämiseen. Venäläiset leimataan "miehittäjiksi", vaikka monilla venäläisillä suvuilla ja perheillä on Virossa vuosisatainen historia. En voi muuta kuin ihmetellä Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtajan heikkoa ja vanhoihin klisheisiin pohjautuvaa historiantuntemusta.
Johan Bäckman
Dosentti
Helsingin yliopisto
Lähetä kommentti