KARJALAN MAA
”Ketään ei ole unohdettu
eikä mitään unohdeta”
KIRJAT
Johan Bäckman: Pronssisoturi, Viron patsaskiistan tausta ja sisältö
ISBN 978-9985-9721-7-5
Taberinfo, Helsinki 2008, 381 sivua.
Viisaalta kysyttiin, voiko tulevaisuutta ennustaa. Viisas vastasi: ”Kyllä voi. Isompi ongelma on menneisyys, se muuttuu koko ajan.”
Johan Bäckmanin Pronssisotilas muuttaa menneisyyttä, repii rikki yleisiä käsityksiä Viron, miksei myös Suomen historiasta ja tavalla, joka ärsyttää, mutta myös niin, että kokonaiskuva patsaskiistasta ja sen taustoista vähintäänkin selkiytyy.
Tekijän poimimat faktat ovat kuin rypälepommin ammukset jotka sinkoilevat yllättäen ja kipeästi moneen kohteeseen. Silti kirjan perusviesti on selkeä: Venäjä ja venäläisyys on otettava huomioon sellaisissa asioissa, jotka sitä ja heitä koskevat – muuten kuva on kerta kaikkiaan väärä, olipa käsiteltävänä Viron miehitys, juutalaisten tuhoaminen, Leningradin piiritys tai vaikkapa suomalaisten keskitysleirit sodan aikana Itä-Karjalassa.
Äärimmäisen köyhä reaktio Pronssisoturiin on useiden merkittävien suomalaisten ja virolaisten ”Avoin kirje”, jolla Helsingin yliopiston johtoa vaaditaan estämään Bäckmanin luennointia. Muiden muassa meppi Lasse Lehtinen (sd), kansanedustaja Ben Zyskowics (kok) ja Suomen PEN-klubin johtaja Jukka Mallinen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen joka faktisesti vaatii rajoittamaan Bäckmanin sanan- ja ilmaisunvapautta ja puuttuu yliopiston autonomiaan.
PEN-klubin keskeinen lähtökohta on vastustaa kaikkea ilmaisun vapauden tukahduttamista.
Onko Pronssisoturi on niin painavaa tekstiä, ettei sitä voi kritisoida normaalisti keskustellen? Vai onko se niin painavaa, ettei kritiikkiin löydy eväitä? Olisiko Viron politiikka Viron venäläisiä kohtaan vähemmän syrjivää, jos siitä vaiettaisiin tyystin?
Minusta Bäckmania kannattaa kiittää arvokkaasta työstä, eikä se merkitse, että olisi joka asiasta samaa mieltä. Se tulevaisuuden ennustaminen, mutta ennen muuta tässä hetkessä eläminen on paljon arvokkaampaa, kun tiedot ja käsitykset lähihistoriasta täydentyvät ja monipuolistuvat – juuri sitä Pronssisoturi tekee, eikä siinä todellakaan ole mitään pahaa, päinvastoin.
”Tapa, jolla Viro käsittelee taistelussa fasismia vastaan henkensä menettäneiden nuorten venäläisten sotilaiden muistoa, osoittaa huonoa makua ja epäkunnioitusta ja on kaikin tavoin ristiriidassa sivistyneen käytöksen kanssa. Patsashan esittää kaatuneita tovereitaan surevaa sotilasta”, toteaa Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schöder.
Aivan hiljattain tietoon tulleet tutkimukset toisen maailmansodan vuosilta, yhtä lailla kuin Bäckmanin kirja, osoittavat, että niin meillä kuin erityisesti Virossa ei ole vielä päästy oman historian yleisissä tulkinnoissa sille tasolle kuin Saksassa. Pronssisotilas kannattaa lukea itse.
Matti Ronkainen
1 kommentti:
Ronkainen:"Olisiko Viron politiikka Viron venäläisiä kohtaan vähemmän syrjivää..."
1.Myös Bäckmän on monta kerta väittänyt, ikään kuin venäläiset olisivat virossa virallisesti vainon ja sorron kohteina. Perusteita siihen en löydä kyllä mistään.
(Bäckmän „Viro on epädemokraattinen Apartheid-yhteiskunta. Tietysti venäläiset ovat sortotoimien kohteina..,“).
Päinvastoin.
Ei missään Viron lajissa ole mainittu venälaisiä erikseen. Kaikki oikeudet, mikä ovat virolaisilla , pätee myös venäläisiä kohtii.
Bäckmän sekoitta ihmisoikeudet ja kansalaisuus (citizenship) oikeudet. Ihmisoikeudet ovat samoja kaikkilla Virossa asuvilla ihmisillä, riippumatta siitä, onko hän virolainen , venälainen tai suomalainen.Kaikkilla viron kansalaisilla on myös samat oikeudet, riippumatta siitä, ketkä he ovat juurilta (by nationality). Tietysti ulkomaalaisilla ei ole oikeutta äänestä parlamenttia, (ei ole myös velvollisuuta käydä armeijassa), mutta on oikeus äänestä paikallista hallintoa. Mutta kaikki ulkomaalaiset ovat tasavertaiset . Ei ole väliä , oletko sä suomalainen, saksalainen tai venäläinen. Se on täsmällen sama asia, kun missäään muualla Euroopassa esim Suomessa. Miksi pitäisi venäläisillä (ulkomaalaisilla), joilla ei ole Viron kansalaisuutta olla eri asema? Virossa on suuri ryhmä myös ns. harmanin passsin valtijoita, jotka ei ole valinnut itselle kansalaisuutta. Mutta heillakin on samat oikeudet, kuin ulkomaalaisilla, riippumatta siitä . ovatko he venäläiset , ukrainalaiset, tai...muut , by nationality.
Tilanne Virossa on pikemmin päinvastoin sitä, mitä Bäckmän väittä. Eli virolaiset ovat huonomassa tilannessa, kuin venäläiset. Esimerkisksi Virossa asuvilla Venäjän kansalaisilla ja myös harman passin ihmisillä on oikeus matkustaa ilman viisumia ihan samoin maihin , kuin Viron kansalaiset, ja sen lisäksi myös Venäjälle. Saman aikana, kuin Viron kansalaisilla ei ole mahdolissuutta matkustaa ilman viisumia Venäjälle. Se on ainutlaatuinen tilanne koko maailassa. Viro on ainoa paikka maailmassa, missä perusasukat ovat huonamassa asemassa, kuin jotkut maahanmuutajat. Tämä ei ole oikeudenmukainen myös toisiin ulkomaalaisiin verratuna.
Virossa voi joka puolella tulla toimeen käyttämällä vain venäjää. Esimerkiksi voit mennää kauppaan ja kysyä haluamansa venäjän kiellella ja olla varma , että saat kysyttyn tavaran. Mutta sä et tulee toimeen joka puolella, käytämälla vain Viroa (esim Narva , Ida-Virumaa jne). Se on minusta kyllä virolaisten oikeuden rikkomista, jopa vainoa, - sä et voi saada palvelua omassa maassa äidinkielellä.
( tosi, viime aikoina on tilanne vähän muuttumassa, koska nuori sukupolvi virolaisia ei puhu enää näin hyvin venäjä, ja jossakin paikassa ehkä voi olla vaikeuksia , jos puhut vain venäjää).
2. Yritän ymmärtää, mistä on peräisin Bäckmänin mielipite, koska hän itse ei ole sitä perustanut.
Hän voi olla saanut semmoisen vaikutelman, puhumalla jonkun Virossa asuvan venäläisen kanssa., joka ehkä sanoo , että tuntee itsensä diskriminoituksi Virossa. Olen sama mieltä , että semmoisia ihmisiä löytyy, jotka tuntevat , että heitä diskriminoidaan. Mutta on ihan eri asia, joko ihminen tuntee itsensä diskriminoiduksi vai häntä todella diskriminoidaan.
Syitä, miksi venäläinen tuntee , että häntä vainotan, voi olla monta. Tässä monet:
a) Neuvosto aikana venäläiset olivat privilegioitu kansanryhmä Virossa (he saivat asunnon ilman jonoa, ei täyttynyt oppi viroa jne.). Ja nyt viron itsenäistyä, kun kaikki ihmiset tehtiin tasavertaiseksi, he tunsivat itsensä diskriminoituksi, koska, jos ihmiseltä otetaan jotain pois, - jää aina semmoinen tunne.
b) On tosiasia, että Virossa tänäpäivänä venäläiset eivät ole niin kilpailukyvyiset työmarkkinoilla kuin virolaiset. Heilla on vaikeampi saada työtä ja saavat keskimäärin vähemmän palkka. Bäckmän tekisi siitä heti johtopäätöksen, että venälaisiä diskriminoidaan. Mutta kun asia tarkemmin katsoa, niin asiat ovat toisin.
Kukaan ei maksaa venäläisellä vähemmän palkka työpaikkalla sen takia, että hän on venäläinen, vain venäläiset yleensä ovat töissä semmoisissa ammateissa, missä palkataso on matalampi. Syy, miksi venäläiset ei ole näin kilpailukyvysiä, lienee olla kielten osaminen.
Esimerkiksi Virossa on paljon Suomen yrityksiä , jotka vaativat työläisiltä myös Suomen kielen taitoa. Virolaiset yleensä puhuvat suomea ja näin on heilla paremmuus työpaikan hakussa. Jos venäläinen muuten on sama hyvä työmies, ja häviää työpaikan virolaiselle kilpailijalle kielentaiton takia, hän voi tuntea että häntä diskriminoidaan.
c) Kolmas syy, miksi venäläinen tuntee itsensä diskriminoituksi, on tämä valtava propaganda , mikä tulee Moskovasta, siitä lähtien, kun Viro itsenäistyi. Venäläiset katsovat yleensä vain Venäjän kanavia, ja siellä toistetaan koko ajan, miten pahat Baltian maat ovat, ja miten siellä venäläisiä sortetaan, niin että venäläiset täällä alkoivatkin uskoa , että näin todella on.
Lähetä kommentti