Kansalainen Juhani Venäläinen Raisiosta on lähettänyt minulle Pronssisoturi-kirjaani liittyen muutamia kysymyksiä, joihin vastaan ohessa. Venäläinen kirjoitti: Hei Johan, tiedän, että saat lukea kaikenlaista soopaa viesteistäsi. Toivoisin, että sinulla silti olisi aikaa vastata muutamaan kysymykseen. 1. Oletko sitä mieltä, että virolaiset eivät kokeneet venäläisten saapumista maahansa miehitykseksi kyseessä olevalla hetkellä? Vastaus: Kysymys ei ensinnäkään ollut "hetkestä", vaan sodan pitkästä prosessista. Viron apartheid-politiikan "miehitysmyytti" keskittyy kolmeen ajankohtaan: syksyyn 1939, kesään 1940 ja syksyyn 1944. Syksyllä 1939 Viroon perustettiin Punaisen Armeijan tukikohtia kahdenvälisten sopimusten nojalla, kesällä 1940 Viroon tuotiin lisäjoukkoja ja Viro liittyi Neuvostoliittoon ja syksyllä 1944 Punainen Armeija, erityisesti sen Eestiläinen armeijakunta, vapautti Viron fasistimiehityksestä. Ihmisten subjektiivisten kokemusten tutkiminen on tietenkin täysin legitiimi tutkimuskohde. Kun sanotaan, että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa, tarkoitus ei ole väheksyä ihmisten erilaisia kokemuksia ja kärsimyksiä. Historiantutkimuksessa on kuitenkin vaikea tutkia esimerkiksi yleistä ilmapiiriä, yleistä mielipidettä tai ihmisten asenteita. Martti Turtolan kirjassa on paneuduttu kesän 1940 ilmapiiriin, joka oli hänen mukaansa "muutosmyönteinen". Jaan Kross on kirjoittanut samasta asiasta ja siitä, että kesän 1940 hallitusta pidettiin parempana kuin Kosntantin Pätsin "everstijunttaa" ja että Johannes Vareksen uusi hallitus oli oikeastaan liberaali porvarihallitus. Täytyy muistaa, että kesällä 1940 ihmiset eivät toivoneet sotaa. Punaisen Armeijan tukikohtien perustaminen ei tapahtunut väkivaltaa käyttämällä, joten siihen ei liittynyt väkivaltaa tai sen uhkaa. Viron vallankumousliike laajeni ja tiedetään, että kesällä 1940 kaduilla oli paljon kansaa. Kukaan ei ollut halukas puolustamaan Pätsin diktatuuria. Liittymällä Neuvostoliittoon turvallisuuden tunne todennäköisesti väliaikaisesti kasvoi. Lennart Meren postuumis muistelmat Andres Oplatkan toimittamana kertovat siitä, että Meri koki karkotuksen Venäjällä usein positiivisesti. Todennäköisesti siksi hän selvisi hengissä. Virolaisten kollektiivisia kokemuksia on arvioitu myös Krossin kirjassa "Mesmerin piiri". 2. Voi olla tietenkin mahdollista, että venäläisten saapumista ei aluksi pidetty miehityksenä. Eikö ole kuitenkin harhaanjohtavaa, jollei tutkija mainitse sen myöhemmin muuttuneen miehitykseksi? Vastaus: On mielestäni erittäin harhaanjohtavaa väittää. että Neuvostoliitto miehitti Viron. Kahdenvälisten sopimusten perusteella tapahtunut lisäjoukkojen tuominen ei ole miehitys. Viron armeijaa ei riisuttu aseista. Ei ole mitään syytä sanoa, että se olisi jossakin vaiheessa "muuttunut" joksikin toiseksi. Viron tasavalta lakkasi olemasta kesällä 1940. Syksyllä 1944 Viroa ei voitu miehittää, sillä mitään Viroa ei ollut olemassa. 3. Vai oletko sitä mieltä, että Viro oli vapaaehtoisesti Neuvostoliiton vallan alla vuonna 1991 tapahtuneeseen uudelleen itsenäistymiseensä asti? Järjestettiinkö missään vaiheessa vapaata kansanäänestystä asiasta? Vastaus: Kansalta ei kysytty mitään missään vaiheessa. Konstantin Päts ja Johan Laidoner veivät Viron Neuvostoliiton osaksi diktaattorin elkein. He tosin omasta mielestään pelastivat Viron. He eivät puhuneet miehityksestä vaan "lisäjoukkojen tuomisesta Viroon". Viro ei ollut Neuvosotoliiton vallan alla, koska mitään Viroa ei ollut enää olemassakaan. Viron tasavalta lakkasi olemasta kesällä 1940. Tosin Viron armeija jatkoi olemassaoloaan, päällystö pysyi Viroissaan eikä armeijaa riisuttu aseista. 4. Jos virolaiset kokevat ihan oikeasti olleensa miehitettyjä, niin miten mikään historian kirjoittaja voi tuota kiistää? Tähän asiaanhan oikean vastauksen voi antaa vain miehitetyksi tunteva eikä miehittäjä eikä edes historian kirjoittaja. Vastaus: Sellaista kyselytutkimusta ei ole vielä tehty, jossa virolaisilta kysyttäisiin, tunsivatko he olonsa miehitetyiksi. Tässä tapauksessa historian tutkimus lähtee tosiasioista, joita ei tutkita nykyajan peruutuspeilistä. Konstantin Päts ja Johan Laidoner uskoivat pelastaneensa Viron. Tämän päivän Viron apartheid-politiikkaan valitettavasti kuuluu keinotekoisen erottelun luominen virolaisten ja venäläisten välillä esimerkiksi siten, että väitetään, että Pronssisoturi symboloi virolaisille miehittäjää mutta venäläisille vapauttajaa. Tällainen yksinkertaistettu dikotomia on rasistinen ja eettisesti kyseenalainen. Väite siitä, että kaikki virolaiset muka kokivat olevansa miehitettyjä, on venäläisiä vastaan suunnattu leimaava väite. Sillähän yritetään syyttää venäläisiä. |
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti