keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Kantelu Julkisen Sanan Neuvostolle: Hufvudstadsbladet rikkonut hyvää journalistista tapaa, PEN-klubin puolueellisuus, sananvapauden rajoittaminen

JULKISEN SANAN NEUVOSTOLLE


Kantelu


Aiheet: vastineen julkaisematta jättäminen, sananvapauden rajoittaminen, toimituksen ulkopuolisen poliittisen järjestön vaikutus toimituspolitiikkaan


Työskentelen tällä hetkellä Helsingin yliopistossa opettajana. Hufvudstadsbladet on esittänyt jyrkkää kritiikkiä minua vastaan kyseenalaistaen kompetenssini yliopiston opettajana. HBL on myös esittänyt useita selvästi totuuden vastaisia väitteitä. HBL on kieltäytynyt julkaisemasta vastinettani ilman asiallisia perusteita. HBL on toiminut siksi hyvän journalistisen tavan vastaisesti. Koska vaatimuksia sananvapauteni rajoittamisesta on tullut nimenomaan Suomen PEN-klubin taholta, ja koska HBL:ssä on paljon PEN-klubin jäseniä, on epäiltävissä, että PEN-klubilla on hyvän journalistisen tavan vastainen kielteinen ulkopuolinen vaikutus HBL:n toimituspolitiikkaan.


HBL on arvostellut minua poikkeuksellisen jyrkästi neljässä kirjoituksessa, myös lehden kannessa, seuraavalla tavalla:


1. Minut mainitaan Iivi Masson haastattelun ingressissä (HBL 30.9.2008) ja haastattelussa väitetään totuuden vastaisesti, että olisin virolaisia kohtaan aggressiivinen, että kyseenalaistaisin Viron olemassaolon oikeuden sekä väitetään perättömästi että opettaisin yliopistossa Viron historiaa. Kirjoituksessa siis annetaan minusta valheellinen kuva virolaisia herjaavasta henkilöstä, joka opettaa Viron historiaa yliopistolla. Minua verrataan loukkaavasti holokaustin kieltäjään, joka opettaa Viron historiaa. Minä en kuitenkaan opeta Viron historiaa missään. En myöskään ole holokaustin kieltäjä. Pronssisoturi-kirjassani esitetään ensimmäinen tyhjentävä selostus Viron holokaustista eli juutalaisten ja romanien joukkomurhasta Virossa. Olen siis päinvastoin holokaustin julkistaja ja tutkija enkä holokaustin kieltäjä.


2. Minut mainitaan uutisessa (HBL 26.9.2008), jonka mukaan olisin ”ristiriitainen” tutkija ja todetaan että olisin sittenkin saanut pitää ensimmäisen luentoni Helsingin yliopistossa. Jutussa edelleen verrataan minua holokaustin kieltäjään, joka opettaa juutalaisten historiaa yliopistossa. Tässä jutussa samainen Masso sanoo totuuden vastaisesti, että olisin kutsunut Viroa ”fasistiseksi maaksi” ja kyseenalaistetaan oikeuteni opettaa yliopistossa. Myös Suvi Salmenniemi väittää, että puheeni olisivat ”leimaavia” ja kysyy, mitä tutkimuksen nimissä saa sanoa. Edelleen jutussa annetaan väärä käsitys, että minä olisin jonkinlainen ”ongelma” yliopistollamme ja että olisin saanut ”näpäytyksen” yliopistoni johdolta. Tosiasiassa Helsingin yliopiston johto ei ole puuttunut millään tavalla opetukseeni tai mielipiteisiini.


HBL ei ole julkaissut yliopiston johdon vastausta PEN-klubin jäsenten kirjelmään, jossa vaaditaan sananvapauteni rajoittamista ja vaaditaan yliopiston johtoa kieltämään minulta opetustyö yliopistossani joidenkin väitettyjen poliittisten mielipiteideni vuoksi.


3. Kirjanjulkistamistilaisuuttani koskeneessa uutisessa (HBL 1.10.2008) näkemyksiäni edelleen vääristellään väittämällä, että solvaisin virolaisia ”rasisteiksi” ja Viroa ”apartheiddiktatuuriksi”. En ole käyttänyt sanaa ”apartheiddiktatuuri” missään. En tietenkään väitä, että kaikki virolaiset olisivat rasisteja. Otsikossa sanotaan, että Bäckman lähtee uuteen ”hyökkäykseen”. Olen kutsunut Viron politiikkaa rasistiseksi apartheid-politiikaksi, mutta se ei tarkoita, että kaikki virolaiset olisivat mielestäni rasisteja. En ole sanonut enkä kirjoittanut mitään sellaista. HBL myös väittää virheellisesti, että mielestäni Viroa ”ei koskaan miehitetty”. Tosiasiassa olen sanonut, että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa. HBL:n uutisesta saa väärän kuvan siitä, että minä hyökkäisin virolaisia vastaan ja myös siitä, että kaikki puheeni ja tekoni olisivat pelkkää aggressiivista hyökkäystä (otsikon mukaanhan Bäckman lähtee ”uuteen” hyökkäykseen).


4. Lehden etusivulla (HBL 1.10.2008) väitetään, että tutkija lähtee uuteen ”hyökkäykseen” käyttämällä käsitteitä ”rasistit” ja ”haudanhäpäisijät”. Syntyy siis väärä käsitys, että syyttäisin kaikkia virolaisia rasisteiksi ja haudanhäpäisijöiksi. Lisäksi etusivulla todetaan: ”Yliopiston johto antaa kuitenkin Bäckmanin jatkaa opetustaan.” Näin siis yritetään luoda keinotekoinen ristiriita minun ja yliopiston johdon välille. HBL antaa siis jo kannessaan kuvan siitä, että aggressiivisen herjaajan annetaan opettaa Helsingin yliopistossa.


HBL antaa kirjoituksissaan väärän kuvan näkemyksistäni. Minusta annetaan täysin virheellinen kuva aggressiivisena herjaajana, joka syyttäisi virolaisia rasisteiksi. HBL on julkaissut useita vääriä tietoja näkemyksistäni. Lisäksi HBL on puuttunut yliopiston autonomiaan ihmettelemällä, miksi minun annetaan opettaa yliopistossa sekä julkistamalla asiasta totuuden vastaisia väitteitä. HBL on myös antanut sellaisen kuvan, että opetukseni yliopistolla olisi jotenkin kyseenalaistettu myös yliopiston johdon taholta. HBL antaa lisäksi sellaisen käsityksen, että opetukseni koostuisi pelkästä virolaisiin kohdistuvista herjauksista. Lisäksi HBL on julkaissut väärän tiedon siitä, että opettaisin yliopistolla Viron historiaa.


Asialla on selvästi erittäin suurta yhteiskunnallista merkitystä, koska kysymys on erääseen tärkeimmistä naapurimaistamme kohdistuvasta poliittisesta kritiikistä, Viron sisäpolitiikasta sekä Viron ja Venäjän ja toisaalta Viron ja Suomen suhteista. Kysymys on myös yliopiston autonomiasta, opetusvapaudesta sekä sananvapaudesta. PEN-klubilaisten kirjelmä sananvapauteni rajoittamiseksi on huomioitu kansainvälisesti. Asiasta on uutisoitu useissa maissa eri kielillä. Myös Helsingin yliopiston johdon vastaus olla puuttumatta opetuksen vapauteen on huomioitu kansainvälisesti. Asialla on siis huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä.


Laatimassani vastineessa (Svar till HBL, 1.10.2008) kirjoitan oman näkemykseni asioista ja tilanteesta. Hämmästelen epädemokraattista pyrkimystä rajoittaa sananvapauttani sekä historiassa ainutlaatuista puuttumista yliopiston autonomiaan. Selostan lyhyesti oman kantani Viron ”miehitysmyytistä” ja asiaa koskevan tutkimuksen. Kerron myös historiapoliittisen tulkintani siitä, miten miehitysmyyttiä käytetään venäläisten sortamiseen. Totean myös sen, että venäläisyydellä on Virossa vuosisataiset perinteet. Pohdin myös yliopistolle lähetetyn kirjeen taustaa, koska sen kirjoittaja on virolainen. Pidän sitä oikeutetusti osana Viron virallisia kannanottoja. Huomautan myös, että Suomessa on pian enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Kiitän lisäksi yliopiston johtoa demokratian ja sananvapauden puolustamisesta.


Kiinnitän kirjeessäni huomion myös siihen yhteiskunnallisesti erittäin merkittävään asiaan, että sananvapauttani rajoittavan kirjeen on allekirjoittanut Suomen PEN-klubin puheenjohtaja ja joukko PEN-klubin jäseniä. Tämä on hämmästyttävää, koska PEN-klubin jäsenet sitoutuvat puolustamaan erityisesti kirjailijoiden sananvapautta.


Kirjoitukseni sopii HBL:n keskustelusivulle, jolla usein julkaistaan hieman pitempiäkin jossakin määrin esseetyyppisiä mielipiteitä. Kirjoitukseni tyyli ja sisältö antavat selvän vastauksen HBL:n neljässä kirjoituksessa aikaisemmin esittämiin totuuden vastaisiin väitteisiin.


HBL ei julkaissut kirjoitustani eikä vastannut siihen mitään lähes viikkoon. En saanut useisiin tiedusteluihin mitään vastausta. Lähetin tiedusteluja myös päätoimittajalle. Hänkään ei vastannut mitään. Tämä oli yllättävää, sillä minulla oli asiassa selvästi vastineoikeus. Tilanne antoi selvän kuvan siitä, että HBL ei noudata journalistin sääntöjä.


Vasta 6.10. mielipidekirjoituksista vastaava toimittaja Westman vastasi kieltämällä minulta vastineoikeuden. HBL:n pääasiallinen peruste kieltää minulta vastineoikeus oli se, että kritisoin kunnallisvaaliehdokasta, joka ei karanteenin vuoksi voisi vastata kritiikkiini. Tämä peruste on täysin kestämätön. Journalistin ohjeissa ei ole mainintaa siitä, että vaaliehdokkaan kritiikkiin ei olisi tämän karanteenin vuoksi vastineoikeutta! Lisäksi HBL väitti, että kirjoituksessani olisi samat tiedot kuin 1.10. julkaistussa uutisessa, mikä on väärä väite.


Tiedusteltuani asiaa edelleen Westman vastasi vielä toisellakin kirjeellä, jossa olikin täysin uudet perustelut. Sinänsä jo se seikka, että HBL esitti vastineen kiistämiselle toiset täysin erilaiset perustelut sen jälkeen, kun ensimmäiset perustelut osoittautuivat kestämättömiksi, osoittaa HBL:n rikkoneen hyvää journalistista tapaa. HBL:n ristiriitaiset perustelut osoittavat, että lehti ei ole sisäistänyt journalistin sääntöjä. Vastauksessaan tiedusteluihin, joissa viittasin journalistin sääntöihin, lehti ei kiinnittänyt huomiota journalistin sääntöihin, mikä tarkoittaa, että lehti ei noudata journalistin sääntöjä.


Toisessa vastauksessaan tiedusteluuni Westman viittaakin sananvapauslakiin eli riistää minulta vastineoikeuden vetoamalla lakiin! Hän edelleen väittää totuuden vastaisesti, että 1.10. julkaistussa uutisessa olisi samat tiedot kuin vastineessani. Hän myös täysin asiattomasti ottaa kantaa siihen, keitä henkilöitä saa ja ei saa käsitellä vastineessani. Tietenkin käsittelen vastineessani niitä henkilöitä, jotka ovat saaneet aikaiseksi vetoomuksen työskentelyni estämisestä Helsingin yliopistossa. Tästähän HBL:n kirjoituksissa on ollut kysymys. Lisäksi Westman tarkoituksellisesti alkaa vaikeuttamaan asiaa vaatimalla sananvapauslain sanamuotoon viittaamalla minulta sellaista uutta vastinetta, jossa jotenkin erittelisin, millä tavalla minua on loukattu. Kuitenkin tässä vaiheessa juttujen kirjoittamisesta on kulunut jo aikaa. Vastine olisi julkaistava viipymättä.


Päätoimittaja ei vastannut tiedusteluihini mitään.


Katson HBL:n toiminnan tässä asiassa loukkaavan karkeasti journalistin sääntöjä vastineoikeudesta. Minulle ei ole annettu minkäänlaista vastineoikeutta, vaikka lehti on julkaissut useita kirjoituksia, joissa minua arvostellaan jyrkästi totuutta vääristellen ja yritetään samalla vaikuttaa Helsingin yliopistoon työskentelyni vaikeuttamiseksi. HBL antaa täysin vääristyneen kuvan minusta rasistisena herjaajana, hyökkääjänä ja kyseenalaisena yliopisto-opettajana jopa etusivullaan.


Kysymys on myös yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellisestä asiasta eli yliopiston autonomiasta, sananvapaudesta sekä historian tulkinnoista. HBL on lähtenyt mukaan siihen muutaman suomalaisen ja virolaisen demokratian ja sananvapauden vastaiseen hankkeeseen, jossa vaaditaan minulle potkuja yliopistosta joidenkin väitettyjen poliittisten mielipiteiden tai historiantulkintojen takia. Kysymys ei ole myöskään näiden tulkintojeni radikaalisuudesta tai poikkeuksellisuudesta, sillä monet suomalaiset ja virolaiset asiantuntijat, kuten Leena Hietanen, Martti Turtola ja Magnus Ilmjärv, ovat jo ennen minua puhuneet Viron miehitysmyytistä tai apartheidpolitiikasta. Mielipiteeni eivät siis ole mitenkään uusia eivätkä edes poikkeuksellisia.


Kysymys on erittäin ongelmallinen siksi, että sananvapauttani ja yliopiston autonomiaa loukkaavan selvästi demokratian vastaisen kirjelmän ovat allekirjoittaneet Suomen PEN-klubin puheenjohtaja Jukka Mallinen ja lisäksi useat PEN-klubin jäsenet. Kuitenkin hyvin moni HBL:n toimittajista on tiettävästi PEN-klubin jäsen. PEN-klubilla on tiettävästi vahva asema HBL:n sisällä. Tämä asettaa HBL:n riippumattomuuden asiassa erittäin kyseenalaiseen valoon.


Kun puheeksi otetaan PEN-klubin puolueellinen toiminta, joissa yksien sananvapautta halutaan rajoittaa ja toisien sananvapautta tukea usein mielivaltaisin perustein, HBL haluaakin kokonaan estää vastineet erittäin kyseenalaisin perustein. Suomen PEN on erittäin vaikutusvaltainen järjestö, koska se saa käyttää kansainvälisen PEN-klubin nimeä vaikka sananvapauden rajoittamiseenkin. Pyydän JSN:ää ottamaan kantaa siihen, onko toimituksen ulkopuolinen poliittinen järjestö vaikuttamassa HBL:n toimituspolitiikkaan journalistin sääntöjen vastaisesti.


Näillä perusteilla katson HBL:n rikkoneen hyvää journalistista tapaa ainakin vastinetta koskevassa kysymyksessä ja pyydän siksi kunnioittavasti JSN:ää ottamaan asian käsiteltäväksi sekä ryhtymään parhaiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.


Kunnioittavasti,


 

Johan Bäckman

Dosentti

Helsingin yliopisto

Puhelin: 040 503 5474



 

Liitteet


Liite 1: HBL 30.9.2008

Liite 2: HBL 26.9.2008

Liite 3: HBL 1.10.2008

Liite 4: HBL 1.10.2008 (kansi)

Liite 5: Vastine (julkaisematon)

Liite 6: Westmanin kaksi kirjettä

6 kommenttia:

Timo Elonen kirjoitti...

Tässä taas esimerkki suomalaisesta sananvapaudesta. Vaikka asioita saa vääristellä ja niistä voi kirjoittaa mitä valheita tahansa, niin henkilöön menevät loukkaukset ovat kiellettyjä.

Silti saa selvässäkin tapauksessa tehdä viikkoja täyspäiväistä työtä saadakseen kuukausien kuluttua JSN:n usein kuitenkin melko huomaamattomasti(vaikka sillä pitäisi olla loukkaavaa kirjoitusta vastaava huomioarvo)julkaistun oikaisun, jossa todetaan,että lehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa. Ei edes korvauksia menetetystä työajasta ihmisarvonsa palauttamisesksi.

Timo Elonen kirjoitti...

Olen usein ajatellut tilata Hbl:n, koska täällä täysin suomenkielisessä pikkukaupungissa tahtoo aikuisena oppimani ruotsinkieli pahasti ruostua.

Ei tarvitse enää harkita.

lahtari kirjoitti...

Minä päätin juuri äänestää Iivi Massoa. Tehkää perässä!

Kim Peter kirjoitti...

Miten useasti 1970-luvulla joutuikaan kohtaamaan suomalaisten “älyköiden” ja “taiteilijoiden” mahtipontisia julkilausumia ns. neuvostovastaisuutta vastaan! Oikeaoppisimmat piirit saattoivat puolustaa Wolf Biermannin häätämistä Itä-Saksasta (1976) tai jopa antaa kavereitaan ilmi jonkun neuvostokaskun kertomisesta.

Erona tämän päivän avoimiin kirjeisiin oli ainoastaan se, että tuon aikainen ”neuvostovastaisuus” on sensuurikiihkoilun kohteena vaihtunut ”vironvastaisuudeksi”.

Muuan pikantti lisäero on siinä, että 1970-luvulla toisinajattelijoiden jahtaamista ei (muistaakseni) valjastettu minkään kunnallispoliitikon tunnetuksitekemisen kärkeen.

Dosentti Johan Bäckman lienee aivan liian nuori muistaakseen 70-luvun älymystön puuhia. Jokainen sukupolvi joutuu ilmeisesti oppimaan vapauden reunaehdot ihan itse ja kantapään kautta.

Semminkin, kun edustaja Lehtisen ja toimittaja Westmanin aikalaisten tuolloisia tekemisiä nykyään kiihkeästi peitellään.

JSN on perustettu tiedotusvälineiden - ei yleisön - puolustukseksi. Hufvudstadsbladetia ei juurikaan ole JSN:ssa tapana moittia.

Sven Laakso kirjoitti...

Lahtarin näkökulmasta fasismin loppu Virossa on ymmärrettävästi valitettava asia. Lahtarin näkökulmasta se on eittämättä miehitys eikä vapautus.

On paljon kivempi virkistysmurhata vauvoja kuin kuin kärsiä depressiossa, eikös juu;)

*

Lukekaa Bäckmanin kirjan todistajalausunnot!

Valkobandiitti kirjoitti...

Neuvostofasismin loppua Virossa jaksetaan valittaa. Nämä faskistit eivät jättäneet todistajia henkiin Suomessakaan.
http://partisaanit.blogs.fi/2006/11/30/mita_heille_
tapahtui~1384759?comment_ID=7711297&rtc=1