Onneksi olkoon! Aiheesta käytävä keskustelu huomattavasti helpottuu, kun kirja on nyt myös netissä.
Tämän päivän Pravda-lehdessä oli laaja artikkeli Virosta ja pronssisoturipatsaasta:http://www.pravda.ru/world/former-ussr/latvia/08-01-2009/298156-estonia-0
Kiitos, luin juuri nyt kirjan kuitenkin kirjastosta. Vaikka olen tottunut, nettilukija tuskin olisin tekstin voinut ahmia yhdessä yössä näytöltä.
Kirjassa historia ja nykyaika kohtaavat tavalla, jota en ole tämän vuosituhannen suomalaisteoksissa tavannut.
Ehkä pieni asenteellisuus on paikallaan, siis tiettyjen asioiden korostaminen toisen kustannuksella. Tähänhän on Suomessa kasvettu ainakin vuodesta 1918 lähtien. Nyt se ei vaan putoa samaan pesään kuin aikaisemmin. Siis Erkkojen laariin.
Olen lukenut useita lähdeteoksina mainittuja ja hämmästelyt niitä lukiessani itsekin mediakonsensusta. Asian lisäksi kirja on mukaansatempaavasti kirjoitettu, siis kaikkea muuta kuin perussuomalainen historijoitsjalta odottaisi.
Tiettyjen vaihtoehtojen mainitsematta jättäminen on minun mielsetäni melko suurta asenteellisuutta. Esimerkiksi tapaus Ivan Sysojev. On toki mahdollista että Viron valtio jätti antamatta "epäkäytännöllisen" ruumiin omaisille. Toinen vaihtoehto on taas, ettei Puna-armeija haudannutkaan kyseistä kapteenia tuolle nimenomaiselle mäelle. Hautapaikan sijaintia ei todista mikään vainajan itsensä kirjoittama kirje, oli se kuinka veritahrainen tahansa.
Kehotan kaikkia osapuolia maltillisuuteen ja asialliseen käytökseen, vaikka kumpaakaan hyvettä ei yksikään toisen maailmansodan aikainen armeija osoittanutkaan. Kenties tätä vaatimatonta ilmaustani ei kuitenkaan oteta huomioon, sillä en näe asiakseni hymistellä ketään.
This blog is dedicated to the discussion over Dr. Johan Bäckman's book THE BRONZE SOLDIER about the Russian Intifada starting in April 2007 after Estonian government destroyed the grave monument for the liberators of Tallinn.
3 kommenttia:
Onneksi olkoon! Aiheesta käytävä keskustelu huomattavasti helpottuu, kun kirja on nyt myös netissä.
Tämän päivän Pravda-lehdessä oli laaja artikkeli Virosta ja pronssisoturipatsaasta:http://www.pravda.ru/world/former-ussr/latvia/08-01-2009/298156-estonia-0
Aihe on epäilemättä ajankohtainen.
Kiitos, luin juuri nyt kirjan kuitenkin kirjastosta. Vaikka olen tottunut, nettilukija tuskin olisin tekstin voinut ahmia yhdessä yössä näytöltä.
Kirjassa historia ja nykyaika kohtaavat tavalla, jota en ole tämän vuosituhannen suomalaisteoksissa tavannut.
Ehkä pieni asenteellisuus on paikallaan, siis tiettyjen asioiden korostaminen toisen kustannuksella. Tähänhän on Suomessa kasvettu ainakin vuodesta 1918 lähtien. Nyt se ei vaan putoa samaan pesään kuin aikaisemmin. Siis Erkkojen laariin.
Olen lukenut useita lähdeteoksina mainittuja ja hämmästelyt niitä lukiessani itsekin mediakonsensusta. Asian lisäksi kirja on mukaansatempaavasti kirjoitettu, siis kaikkea muuta kuin perussuomalainen historijoitsjalta odottaisi.
Hämmästyneet kiitokseni lukuelämyksestä
Pieni asenteellisuus?
Sallikaa minun: <(o.O)>
Tiettyjen vaihtoehtojen mainitsematta jättäminen on minun mielsetäni melko suurta asenteellisuutta.
Esimerkiksi tapaus Ivan Sysojev. On toki mahdollista että Viron valtio jätti antamatta "epäkäytännöllisen" ruumiin omaisille. Toinen vaihtoehto on taas, ettei Puna-armeija haudannutkaan kyseistä kapteenia tuolle nimenomaiselle mäelle. Hautapaikan sijaintia ei todista mikään vainajan itsensä kirjoittama kirje, oli se kuinka veritahrainen tahansa.
Kehotan kaikkia osapuolia maltillisuuteen ja asialliseen käytökseen, vaikka kumpaakaan hyvettä ei yksikään toisen maailmansodan aikainen armeija osoittanutkaan. Kenties tätä vaatimatonta ilmaustani ei kuitenkaan oteta huomioon, sillä en näe asiakseni hymistellä ketään.
Lähetä kommentti